Kansalaisaloite ”Valvottu käyttötila huumeita käyttäville” on kerännyt yli 50 000 kannatusilmoitusta ja etenee täten eduskunnan käsittelyyn.
Aloite on hyvin perusteltu käyttäen asiantuntijalähteitä. Tarvitaan rankaisemisen sijasta matalan kynnyksen auttamispalveluja. Suosittelen lukemaan lähteistä erityisesti THL:n Huumetutkimus 2018 -raportin. Sen mukaan 16–69-vuotiaista vastaajista jo puolet hyväksyivät huumeiden käyttötilat.
Virinneestä keskustelusta päätellen enemmistö siihen osallistuneista ei ole edes lukenut aloitetta. Siinähän ehdotetaan vasta huumausaineiden käyttötilojen kokeilua.
Helsingin kaupunki teetti laajan, moniammatillisen selvitystyön mahdollisuuksista avata valvottuja huumeidenkäyttötiloja. Selvityksessä päädyttiin myönteiselle kannalle.
Antaa ainakin Helsingin kokeilla. Kokeilut ovat kehitystyön keinoja. Asiakkaitakin varmaan on siellä eniten.
Monen kansanedustajan ennakkoasenteista päätellen aloite ei kuitenkaan saa enemmistöä taakseen tässä eduskunnassa.
Miten parannusta voi tulla, jos ne, jotka olemme lähettäneet maan korkeimpaan hallintoelimeen eduskuntaa laittamaan asiat kuntoon, vain hokevat, että nuoret voivat huonosti ja nuoret hakevat apua huumeista. Tullaan keväällä taas pyytämään neljää vuotta lisäaikaa muuttaa puheet teoiksi.
Lakinikkareille on siinä sorvattavaa, kun käyttöhuoneen kynnys olisi oikean ja väärän raja. Siellä ei myytäisi huumeita. Miten sinne voisi tulla joutumatta ulkona poliisin pidättämäksi hallussapidosta?
Päihteet ovat keskushermostoon vaikuttavia aineita. Siihen tarkoitettuja sallittuja aineita ovat nikotiini ja etanoli. Niille on runsaasti käyttötiloja, vaikka ne aiheuttavat paljon enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin varsinaiset huumausaineet.
Aikoinaan yritettiin raitistaa kansa alkoholin kieltolailla. Sitä ruvettiin salakuljettamaan ja valmistamaan itse. Rikollisuus lisääntyi. Kansan halu päihtyä oli niin voimakas, että katsottiin viisaammaksi kumota laki ja sallia säännelty myynti ja käyttö. Jopa valtio itsekin alkoi keittää kansalle viinaa.
Nyt kannabiksen kieltolain aikana alkaa olla vähän sama tilanne kuin mikä oli alkoholin kieltolain aikana. Ennen vaan poliisit kyttäsivät pontikkatehtaita, nyt kannabisviljelmiä.
Vieläkään ei ole kunnolla saatu vastausta kysymykseen, miksi niin moni ihminen haluaa vahvistaa elämyksiään kemikaalien avulla, vaikka tietää niiden haittavaikutukset. Eräitä lääkkeitäkin käytetään hoitoannosta suurempina annoksina päihteenä.
Asetuksessa ” Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista” on jo noin 500 nimikettä. Huumelaboratoriot muuntavat niistä jatkuvasti uusia variaatioita kiertääkseen lakia sen aikaa, kun huumeluettelo päivitetään ja tulli voi takavarikoida aineen.
Markus E. Myllymäki
Vaasa