Eläketurvakeskuksen Juha Knuutin mukaan sekä eläkeläiset että palkansaajat ovat joutuneet tyytymään niukkuuteen viime vuosina. SDP haluaa parantaa takuueläkettä, kansaneläkettä ja pienimpiä työeläkkeitä. Antti Rinne teki vappuna kovan vaalilupauksen sadan euron korotuksesta pienimpiin eläkkeisiin.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan sadan euron korotuksen kuukaudessa alle 1 400 euron eläkkeisiin. Tavoite on tarkoitus toteuttaa useamman vuoden ohjelmalla.
Hallituspuolueet syyttivät Rinnettä vastuuttomuudesta ja populismista. Sinisiä edustava sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ei kuitenkaan tyrmännyt pienten eläkkeiden korotusta Ylen A-studiossa.
Ovatko eläkkeet sitten jääneet viime vuosina palkansaajien ansiokehityksen jälkeen? Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Juha Knuuti ei suoraan allekirjoita väitettä.
–Vuoden 2018 alussa palkkakerroin nousi työeläkeindeksiä vähemmän, mikä johtui erityisesti kilpailukykysopimuksesta juontuvasta hitaasta ansiokehityksestä, Knuuti sanoo.
Palkkakerroin nousi 0,14 prosenttia ja työeläkkeet nousivat 0,55 prosenttia. Knuuti on laatinut yhdessä Suvi Ritolan kanssa Eläketurvakeskuksen vuoden 2018 Kokonaiseläke-raportin.
Knuutin mukaan kansaneläkeindeksiä on kuitenkin leikattu ja jäädytetty vuodesta 2015 lähtien. Samaan aikaan takuueläkkeeseen tehtiin vuoden 2018 alussa pieni 15,01 euron kuukausikorotus.
Takuueläkkeeseen tehtiin myös vuonna 2016 yhteensä 20,28 euron korotus.
Knuuti muistuttaa, että huonon taloustilanteen vuoksi mikään väestöryhmä ei ole viettänyt riemujuhlaa tällä vaalikaudella. Palkansaajiin on iskenyt esimerkiksi kilpailukykysopimus.
–Aika niukkaa aikaa tässä on eletty molemmin puolin. Myös palkansaajille on tehty leikkauksia. En minä näe, että tällä vaalikaudella olisi ollut mitään kauheaa eläkeläisten kuritusta. Toki jäädytykset ovat selkeitä jäädytyksiä. Ei siitä pääse mihinkään.
Meneekö kansaneläkeläisillä sitten huonoiten, kun indeksiin on tehty leikkauksia ja jäädytyksiä vuosina 2015–2018?
Knuutin mukaan niinkään ei voi suoraan sanoa, koska pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousee viime vuodesta noin 2 prosenttia.
Tätä korkeammilla eläketasoilla nettoeläke nousee vuonna 2018 noin 0,2–1 prosenttia.
–Vaikka kansaneläkeindeksi on sidottu, eläkkeen nettomäärä on aiemmasta ehkä hiukan parantunut, Knuuti arvioi.
Muutos yleisradioveron alarajassa keventää pienituloisimpien eläkeläisten verotusta. Samaan aikaan palkansaajan työeläke- ja työkyvyttömyysmaksut nousivat, mutta maksujen nousua kompensoitiin veronkevennyksillä.
Reaalisesti eläke laskee viime vuodesta takuueläkettä saavaa lukuun ottamatta, kun inflaation oletetaan olevan 1,2 prosenttia vuonna 2018.
Pitääkö pienimpiä eläkkeitä korottaa, kuten Antti Rinne esitti vappulupauksessa? Juha Knuutin mukaan hyvä lisä on varmasti toiveissa kaikilla.
–Realismi tulee jossain vaiheessa vastaan, mikä on toteutettavissa ja mikä ei. Kansaneläkkeen korotus, mistä usein puhutaan, maksaa todella paljon, koska se jakaantuu niin laajalle porukalle, Knuuti sanoo.
Eläketurvakeskuksen Kokonaiseläke-raportin perusteella vuoden 2016 lopussa kansaneläkettä maksettiin 579 000 henkilölle.
Knuutin mukaan takuueläke säädettiin aikanaan sen vuoksi, että eläkkeisiin saadaan vähän paremmin kohdistettua suurempia korotuksia. Vuonna 2018 takuueläkettä saa lähes 110 000 suomalaista.
Eläkeläisten taitetun indeksin kumoaminen on ikuinen keskustelun aihe vaaliteltoilla. Knuuti on jo kyllästynyt aiheeseen.
–Me ei pidetä taitetun indeksin kumoamista kovin hyvänä ideana Eläketurvakeskuksessa. Nykyinen järjestelmä toimii paremmin ja se nähdään oikeudenmukaisena.
Juho Mäkelä
