Kesä on monenlaisten juhlien aikaa. Saattaapa tupsahtaa myös kutsu juhliin toiselle puolen Suomea, joissa ei tunne muita vieraita. Etukäteen jännittää, että löytyykö juttuseuraa.
Tärkeintä on tietenkin mennä onnittelemaan ja juhlistamaan juhlien sankareita, mutta heillä on kova kysyntä, joten viihtyminen ja juttukavereiden löytyminen pitää jättää omalle vastuulle. Huomaavainen isäntä tai emäntä toki esittelee vieraita ja saattaa ihmisiä yhteen.
Onneksi seuraa yleensä löytyy. Juhliin lähdetään avoimina, eihän kukaan halua möllöttää niissä vain omissa oloissaan. Harva torjuu hymyn ja ystävällisen eleen tai aidon kiinnostuneen kysymyksen, kuten mistä olette tulleet tai mistä tunnette sankarin.
Juhlien edetessä kanssakäyminen rentoutuu ja tunnelma nousee. Ehkä boolimaljankin tulo saattaa vaikuttaa asiaan.
Turvallinen vaihtoehto juhlissa on lyöttäytyä tuttujen seuraan (jos heitä sattuu olemaan). Se on myös ihan ookoo – varsinkin, jos pääsee näkemään pitkästä aikaa vanhoja tuttuja.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos antaa mahdollisuuden uusille ihmisille, voi syntyä uusia tuttavuuksia, kiinnostavia keskusteluita, mukavia hetkiä ja muistoja.
Juhlissa on monesti koolla sekalainen seurakunta sankarin sukulaisia, lapsuudenystäviä, opiskelukavereita, entisiä ja nykyisiä työkavereita, naapureita ja ehkä vielä mökkinaapureita – seuralaisineen. Joukosta löytyy jos jonkinlaista ammattia, harrastusta ja elämäntarinaa.
Yleensä jokin yhdistävä keskusteluaihe löytyy. Ihminen kertoo mielellään kiinnostuneelle kuulijalle hänelle läheisistä ja tärkeistä asioista. Minä juttelin alkukesän juhlissa pitkään esimerkiksi puutarhurin kanssa, jolta sain hyviä vinkkejä. Kuulin myös asioita pintaa syvemmältä. Hänellä oli kokemuksia Etelä-Suomen varakkaiden isoista pihoista. He haluavat monesti, että pihaan istutetaan jotain trendikasvia, joka ei sitten oikein menesty Suomen oloissa. Sitten soitetaan perään, että tulkaa kaivamaan pois, ja istuttakaa uusia. No, mikäs siinä, jos ei rahalla ja vaivalla ole väliä.
Tämä puutarhuri ihailikin eniten, kun juhlatalossa osa pihasta oli luonnonniittyä.
Tapasin myös liikkeenjohdon konsultin, joka kertoi tutkineensa sitä, miten organisaatiot voisivat hyödyntää aineetonta pääomaa. Äkkiseltään aihe kuulosti todella etäiseltä, mutta koin suuren ahaa-elämyksen, kun hän avasi sitä tarkemmin. Yritykset lähtevät helposti raskaiden yt-neuvotteluiden kautta siivoamaan entistä pois ja hakemaan uutta osaamista. Hänen mukaansa kannattaisi ensin yksityiskohtaisemmin tarkastella, millaista osaamista talossa jo on, ja miten sitä voitaisiin hyödyntää ja kehittää. Irtisanomisissa yritys menettää valtavasti pitkän linjan hiljaista tietoa.
Aihe liittyy läheisesti myös ajankohtaiseen 55+ ja työelämä -keskusteluun.
Kun pitää korvat auki, kuulee inspiroivia tarinoita ja elämäntilanteita. Yksi on hankkinut remontoitavan talon maaseudulta, toinen hypännyt pois palkkatyöstä ja aloittelee omaa yritystoimintaa.
Ja näistä jutuista jää hyvä ja ravittu mieli. Aito kohtaaminen on niin paljon mielenkiintoisempaa, antoisampaa ja luotettavampaa kuin tyhjänpäiväiset somepulinat.
Kivoja kohtaamisia ja keskusteluja kesän juhliin!