VIIKON VIERAS: Niemen antiikkikaupan omistajalla Kaarle-Henrik Niemellä on lapsesta saakka ollut kiinnostusta vanhaan tavaraan.
– Jo pienenä poikana kuljin vanhoilla putupaikoilla, ja isä kyseli, miksi raahaan kotiin vanhoja radioita. Kiinnostus on säilynyt vanhoille päiville asti ja omassakin pienessä lukaalissa on antiikkia esillä.
Antiikkiharrastus on siirtynyt myös Niemen lapsille.
– Poikani on merkittävä lasinkerääjä, joka kerää pohjanmaalaista lasia. Alueellamme toimi 1700- ja 1800-luvuilla esimerkiksi Grönvikin lasitehdas Iskmossa ja Bergan lasitehdas Pirttikylässä.
Pitkä historia. Niemen antiikkikauppa perustettiin vuonna 1989.
– Toiminta aloitettiin Palosaarella. Vaimoni hoiti pitkään liikettä, mutta hän kuoli vajaa viisi vuotta sitten. Eläkkeelle jäätyäni minä otin ohjat. Pidimme pitkään myös varastoa, joka vuosien saatossa paisui ja paisui, ja lopulta myin sen pois.
Niemen antiikkikauppa sijaitsee nykyisin osoitteessa Kauppapuistikko 36.
– Kymmenisen vuotta vierähti toisella puolella Kauppapuistikkoa, ja nykyisessä paikassa olen ollut jo vuoden päivät.
Niemen mukaan ennen Vaasassakin oli paljon antiikkikauppiaita.
– Nyt meitä on enää muutama jäljellä. Lama on ollut kovaa aikaa, mutta vielä me tallustamme reippaasti.
Tämän päivän melodiaa. Niemi uskoo, että notkahdus jatkuu vielä ennen kuin päästään hymyssäsuin eteenpäin.
– Toiminnan kannattavuuteen ovat vaikuttaneet myös kirpputorit, jotka ovat vallanneet alaa. Nettikin on tämän päivän melodiaa. Koko Suomi näkee, kun sinne laittaa tavaraa.
Niemen mukaan kivijalkaliikkeet ovat kuitenkin pitäneet sijaansa.
– Kun ihminen ostaa, hän haluaa edelleen hypistellä ja pitää tavaroita kädessä.
Vuosien saatossa vanhan tavaran puoli on hiljentynyt.
– Monet vanhat keräilijät ovat kuolleet, eikä nuoriso ole enää laajasti kiinnostunut antiikista. Nuorten keskuudessa kiinnostusta herättävät enemmän vanhat maalaistalot, joita he laittavat kuntoon.
Niemen mukaan tavara liikkuu edelleen erityisesti kuolinpesien kautta, joista tulee esimerkiksi paljon tauluja.
– Tunnetut vaasalaiset taitelijat, kuten Reino Selkäinaho ja Einari Uusikylä, ovat kysyttyäkin tavaraa.
Mukana muutoksessa. Muodissa ovat nyt 50- ja 60-lukujen design-tuotteet, kuten huonekalut ja valaisimet.
– Aallon huonekalut liikkuvat hyvin, mutta niitä ei ole liiaksi saatavilla. Asiakkaita kiinnostavat paljon myös Paavo Tynellin, Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan esineet sekä signeerattu taidelasi, Niemi kertoo.
Yksittäisistä esineistä nuoria houkuttavat maitokannut ja nätit Arabian esineet.
– Vanhoille rahoille ja postimerkeille ei löydy paljon ostajia. Ristiäisissä, häissä ja hautajaisissakin käytetyt kauniit kahvikalustotkaan eivät ole enää niin kysyttyjä. Toisaalta juhlien viettotavat ovat muuttuneet, ja nykyisin juodaan paljon tavallisista mukeista.
Tärkeä kohtaamispaikka. Erikoisempana esineenä vuosien varrelta Niemi muistaa vanhat björköläiset maalatut kaapit.
– Hienot ja korkeat kaapit ovat harvinaisuuksia, ja ne löysivät arvoisensa paikan Tyynelän Tonttulasta Luodon kunnasta. On hyvä, että ne säilyivät ja ihmiset voivat niitä edelleen ihailla.
Vaimonsa kuoltua Niemi päätti, ettei jää neljän seinän sisälle. Antiikkikaupassa on paljon sosiaalista toimintaa.
– Ohikulkevat tutut ja tuntemattomatkin pysähtyvät vaihtamaan kuulumisia. Saan olla välillä myös pastori, psykologi, lääkäri ja hautausurakoitsija. Se on hyvä kaikille, kun pidämme seuraa toisillemme.
Raija Koivisto