Suomessa määrätään infektioihin antibiootteja paljon, kun vertailukohtana ovat muut Pohjoismaat.
Turun yliopiston bakteeriopin professorin Pentti Huovisen mukaan myös antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ongelma Suomessa on pohjoismaalaisittain suurin.
– Syy vastustuskykyisten bakteerien kehittymiseen piilee antibioottien laajassa käytössä. Liiallinen käyttö pahentaa tilannetta entisestään.
Myös THL:n bakteeri-infektioiden yksikön päällikkö Jari Jalava myöntää, että antibioottien käyttö Suomessa on suurta verrattuna muihin Pohjoismaihin.
– Suomessa määrätään hieman enemmän antibiootteja kuin vaikkapa Ruotsissa ja Norjassa.
Suomessa esiintyy Jalavan mukaan muun muassa enemmän tuberkuloosia, mikä johtuu pitkälti itärajan läheisyydestä.
Myös antibiooteille vastustuskykyistä pneumokokkia on löytynyt meiltä muita Pohjoismaita enemmän. Rokote bakteeria vastaan otettiin Suomessa käyttöön verrattain myöhemmin, vasta vuonna 2010.
Kaikkiaan antibioottien käyttö on Jalavan mukaan Suomessa kuitenkin melko säänneltyä. Niiden käyttö on tarkoin rajoitettua muun muassa eläintuotannossa, Jalava kertoo.
Suomessa on professori Pentti Huovisen mukaan riittävästi asiantuntemusta ja osaamista infektioiden hoitamisessa.
Vastustuskykyisten bakteerien analyysi ja tutkimus on kuitenkin hänen mukaansa huonoissa kantimissa.
– Meillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on ajanut alas lähes kaikki toiminnot, joilla resistenssiä tällä hetkellä Suomessa tutkitaan. THL:n leikkaukset ovat osuneet juuri näihin yksiköihin, Huovinen sanoo.
THL:n virkatehtävä ei ole hänen mukaansa vain seurata, vaan myös tehdä tutkimusta aiheesta.
THL:n Jari Jalavan mielestä antibioottiresistenssiä seurataan heillä kuitenkin kattavasti. THL on myös hänen mukaansa osallistunut aktiivisesti torjuntaohjelmien laatimiseen.
Huovisen mukaan Ruotsi ja Tanska ovat olleet edelläkävijöitä juuri antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tutkimuksessa.
Ruotsi aloittaa parhaillaan tutkimaan vanhoja antibiootteja selvittääkseen, voisiko niiden avulla löytää ratkaisun maailmaa uhkaavalle bakteerien vastustuskyvylle.
– Monet näistä 50-luvulta peräisin olevista vanhoista antibiooteista ovat kuitenkin myrkyllisiä keskushermostolle ja munuaisille. Nyt on kuitenkin valittava kahdesta pahasta toinen.
Huovinen muistuttaa, että antibiooteille vastustuskykyisen bakteerit ovat modernin lääketieteen suurimpia uhkia. Hän on työskennellyt antibioottiresistenssin kanssa jo vuodesta 1978.
– Jo 1990-luvun alusta kävi selväksi, ettemme saa enää uusia antibiootteja. Siitä on nyt aikaa kaksikymmentäviisi vuotta.
Ongelmat ovat kulminoituneet 2000-luvulla, kun antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat levinneet nopeasti ympäri maailmaa.
Arvioiden mukaan maailmassa kuolee Huovisen mukaan 35 vuoden kuluttua enemmän ihmisiä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuin syöpään.
– Pelkään, että meidän lapsemme tulevat elämään maailmassa, jossa ei enää ole tehokkaita antibiootteja.
PÄIVI LAKKA / LÄNNEN MEDIA