Suomi tarvitsee aina EU:ssa liittolaisia näkemyksilleen, ja samaan aikaan pitäisi olla rohkeasti omalla kannalla. Nämä olivat väistyvän valtiovarainministerin Annika Saarikon (kesk.) terveiset tulevalle hallitukselle ja hänen omalle seuraajalleen, kun hän saapui tiistaina Brysselissä EU-maiden valtiovarainministerien kokoukseen.
Saarikko edustaa Suomea Brysselissä toimitusministeristön jäsenenä samaan aikaan kun hallitusneuvottelijat yrittävät löytää Säätytalolla ohjenuoria, jotka eri puolueet voisivat hyväksyä hallitusohjelmaan.
Helppoon ympäristöön Saarikon seuraaja ei ole astumassa.
EU-komissio antoi eilen talousennusteen, jossa Suomen tilanne näyttää huonommalta kuin euroalueella keskimäärin. Komissio arvioi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain 0,2 prosenttia. Koko euroaluetta koskeva arvio oli 1,1 prosenttia.
Talouskomissaari Paolo Gentiloni arvioi, että yhä kiristyvä rahoitusympäristö näkyy vaikeuksina joissakin maissa. Hän nosti esille, että eri maiden lainamarkkinat ovat rakentuneet eri tavalla.
Saarikon mukaan tuottavuuskysymykset ja ikääntyminen näkyvät Suomea koskevissa talousennusteissa. Myös Gentilonin esille nostama seikka vaikuttaa.
– Kyllä, tämä korkojen nousu vaikuttaa Suomeen enemmän kuin moneen muuhun maahan. Ja se johtuu meidän asuntolainatyypityksestä, Saarikko sanoo.
Suomessa suuri osa asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia.
Saarikon mukaan inflaatio ja korkojen nouseminen kaventavat taloudellista liikkumatilaa ja ovat myrkyllinen yhdistelmä suomalaisille perheille ja kodeille.
Komission ennuste ei edes ole synkimmästä päästä, koska esimerkiksi OP kertoi tiistaina ennustavansa bruttokansantuotteen supistuvan 0,8 prosenttia tänä vuonna.
Tukia oli helpompaa perustaa kuin purkaa
Komission ennusteen mukaan koko euroalueen talouden arvioidaan hyytyvän vähemmän kuin aiemmin ennustettiin. Kiusana on kuitenkin hintojen nouseminen sekä erityisesti ruuan ja energian hinnasta puhdistettu pohjainflaatio, joka ei tahdo laskea toivotusti.
Saarikon mukaan kaikki jäsenmaat käyttivät viime syksynä puheenvuoroja siitä, että talous- ja energiatilanteen takia perustettujen tukitoimien tulisi olla väliaikaisia ja hyvin kohdennettuja.
– Minusta on silminnähden havaittavissa, että kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvia tukia oli sittenkin helpompi pystyttää kuin päästä niistä eroon, hän sanoi.
Saarikon mukaan Suomessa on aikanaan uuden hallituksen asia arvioida, halutaanko ja tarvitaanko ensi talvelle uusia mekanismeja. Edellisiä ratkaisuja hän arvioi sanomalla, että tuet olivat väliaikaisia mutta kiireessä ei syntynyt täydellistä mallia.
– Itse pidän ainakin välttämättömänä, että nyt tätä aikaa ennen ensi talvea käytettäisiin ensinnäkin siihen, että valmisteltaisiin huolella paremmin kohdistuvat tuet.
Oliko mukana piilo-ohjelma?
Maanantaina ennen koko EU-alueen valtiovarainministerien kokousta Brysselissä kokoontuivat euroalueen valtiovarainministerit. Ministerit kävivät komission laatiman paperin pohjalta muun muassa keskustelua yrityssektorin ongelmista lisääntyneiden geopoliittisten jännitteiden aikana.
Tämän teeman alle olisi voinut helposti mennä myös suvereniteettirahasto, joka on esiintynyt paljon joidenkin unionin jäsenmaiden ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puheissa. Sillä olisi tarkoitus vastata noihin jännitteisiin ja edistää vihreää ja digitaalista siirtymää Euroopassa.
Esimerkiksi Suomessa poliitikot ovat vastustaneet voimakkaasti rahaston mahdollista rahoittamista uudella eurooppalaisella yhteisvelalla. Suvereniteettirahasto ei ollut virallisesti ministerien keskusteltavana, mutta oliko se läsnä piilo-ohjelmana?
Ainakaan Saarikon mukaan hoksottimia ei tarvinnut käyttää kovin paljon ennen kuin hänelle juolahti mieleen, että keskustelussa saattaisi olla kyse juuri suvereniteettirahaston pohjustuksesta.
– Että kun me kaikki kertoisimme, että meidän yrityksillämme ei mene tarpeeksi hyvin ja olemme huolissamme kilpailukyvystä, niin komissio voi pöytälaatikosta kaivaa vastauksen. Ja se olisi sitten suvereniteettirahasto.
Suvereniteettirahasto on yksi EU-hankkeista, joihin Saarikon seuraaja tulevassa hallituksessa päässee nopeasti tutustumaan.