Korkein oikeus (KKO) määräsi Anneli Auerin ja tämän entisen miesystävän hakemuksen seksuaali- ja väkivaltarikostuomioiden purkamisesta pääosin salassa pidettäväksi.
Aikaisemmin salaiseksi määrätty aineisto pysyy toistaiseksi salaisena. Uusi aineisto on osin julkista.
KKO totesi, että vanhojen käräjä- ja hovituomioiden salassapitomääräykset voidaan ottaa arvioitavaksi vasta tuomioiden purkamista koskevan harkinnan yhteydessä.
Auer ja tämän entinen miesystävä olivat purkuhakemuksessaan esittäneet, että kaikki asiakirjat olisivat julkisia.
Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan oikeudenkäynnin tässä vaiheessa ei ole perusteita arvioida aiemmin annettuja oikeudenkäyntiaineiston salassapitoa koskevia määräyksiä toisin kuin aikaisemmin.
– Lisäksi on otettava huomioon, että hakemuksen ja sen liitteiden julkaisemisella tässä vaiheessa voi olla merkittävä vaikutus oikeudenkäynnin seuraavissa vaiheissa erityisesti asianosaisten ja todistajien sekä mahdollisten asiantuntijoiden kuulemisessa, korkeimman oikeuden päätöksessä todetaan.
Helsingin Sanomat kertoi viime helmikuussa, että Auer ja tämän entinen miesystävä ovat jättäneet korkeimpaan oikeuteen vaatimuksen tuomioidensa purkamisesta. Purkua haettiin sillä perusteella, että tuomiot perustuivat keskeisesti lasten kertomuksiin.
HS:n mukaan Auerin lapset ovat peruneet todistuksensa seksuaalirikoksista.
Sekä Auer että tämän ex-miesystävä ovat jo suorittaneet vankeusrangaistuksensa, mutta he tahtovat laajaa julkisuutta saaneiden tuomioidensa purkamista niiden häpeällisyyden vuoksi.
"Vaikea nähdä syitä sille, että lapset nyt haluaisivat valehdella"
Uusista todisteista osin julkisia ovat muun muassa oikeuspsykologian dosentti Julia Korkmanin asiantuntijalausunto. Korkman oli aikanaan asiantuntevana todistajana, kun Auerin lasten kertomuksia arvioitiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ja Vaasan hovioikeudessa.
– Kaiken kaikkiaan katson, että lasten nyt antamat kertomukset sopivat varsin hyvin yhteen olemassa olevan tutkimustiedon kanssa koskien lasten vääriä kertomuksia hyväksikäytöstä, Korkman kirjoittaa lausunnossaan.
– On myös vaikea nähdä syitä sille, että lapset nyt haluaisivat valehdella äidin ja tämän entisen miesystävänsä puolesta, mikäli väitteet olisivat edes osin pitäneet paikkansa. Lapset ovat kertomustensa mukaan toimineet oma-aloitteisesti asiassa keskusteltuaan keskenään, hän jatkaa.
Uutta tietoa tulee ilmi myös hakemuksen liitteenä olevasta muistiosta. Siihen on kirjattu puhelinkeskustelu, jonka Auerin ja tämän ex-kumppanin asianajaja Markku Fredman on käynyt yhden Auerin lapsen ystävän kanssa.
Puhelinkeskustelussa lapsuudenystävä kertoi, että Auerin lapsi oli kommentoinut uutisia äitinsä saamista seksuaalirikossyytteistä ja kertonut, ettei niille ollut mitään perustetta.
– Neljännellä luokalla oli puhuttu (nimi salattu) äidin saamasta rikostuomiosta. (Nimi salattu) oli tuolloin kertonut vuosien takaisista asioista ja sanoi, etteivät syytteet pidä paikkansa, muistiossa kirjoitetaan.
– Nyt myöhemmin (nimi salattu) on kertonut kuinka (nimet salattu) olivat kyselleet ja kuinka lapset olivat saaneet palkintoja kertomuksista.
Purkuhakemuksen mukaan lapsia oli sijaiskodissa ohjattu ja painostettu antamaan viranomaisille syyllistävät kertomukset.
Hakemuksen käsittely jatkuu korkeimmassa oikeudessa.