RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson ei pyri enää jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Hän kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa tiistaina aamupäivällä.
Henriksson ilmoitti tammikuussa asettuvansa ehdolle europarlamenttivaaleissa mutta jätti aikeensa puheenjohtajuuden suhteen auki. Henriksson katsoi aiemmin, että uusi puheenjohtaja voitaisiin valita ylimääräisessä puoluekokouksessa syksyllä, jotta puheenjohtajakisa ei varjostaisi RKP:n kamppailua säilyttää paikkansa europarlamentissa ja hallituksen vaikeita säästöneuvotteluja kehysriihessä.
Henriksson sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei viestintä onnistunut tuolloin kuten olisi pitänyt, vaan hänen sanomisiaan on ymmärretty osin väärin.
– En missään vaiheessa sanonut, että jatkaisin puheenjohtajana, jos minua ei valittaisi, Henriksson korosti tiedotustilaisuudessa.
Hän lisäsi, ettei hänellä ole ollut aikomustakaan asettua enää ehdolle puheenjohtajaksi.
– Tämän päätöksen olen tehnyt jo aikaisemmin. Ja he, jotka ovat siitä tienneet, ovat minun oma perheeni.
"Epäinhimillistä pyöritystä"
Henrikssonin avasi tilannetta laajasti ja monipolvisesti noin tunnin kestäneessä tiedotustilaisuudessa. Hän sanoi, että kahdeksan vuotta jatkunut puolueen puheenjohtajuus yhdistettynä ministerin tehtäviin on vienyt häneltä voimia ja puheenjohtajuudesta luopuminen tuntuu luonnolliselta päätökseltä.
– Itselleni tilannehan on ollut se, että olen yrittänyt ajatella koko ajan, että mikä on RKP:lle parasta. Kotona minulta on kysytty, että mitä itse ajattelet, mikä olisi sinulle parasta. Ja nyt minä kerron sen, mikä olisi minulle parasta.
Henriksson sanoi pitävänsä aika epäinhimillisenäkin sitä pyöritystä, jossa hän on pitkään ollut. Siksi hänelle on ollut selvää, että omista rajoistaan on kerrottava jossakin vaiheessa.
Hän nosti esiin Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana pandemian vuoksi vietetyt monet unettomat yöt sekä nykyisen Petteri Orpon (kok.) hallituksen viimekesäiset haasteet.
Henriksson puhui myös vaikeudesta tuoda riittävästi esiin sitä, mitä puolue on saanut aikaan hallituksessa. Hän sanoi, että kun päivän politiikka pyörii itärajan ja turvallisuuskysymysten keskellä, puhutaan enemmänkin perussuomalaisille tärkeistä asioista.
Omiltaan hän toivoi useaan otteeseen sitä, että asioista puhuttaisiin yhdessä ja suoraan eikä median kautta. Hän korosti, että vaikeina aikoina tarvitaan yhteistyötä ja yhteistä vastuunkantoa.
– Totta kai tämä on haasteellisempi kokonaisuus kuin ehkä itse olisin nähnyt optimaalisena, ja sen takia tämä vaatii nyt meiltä kaikilta puhaltamista yhteen hiileen.
"Koko sydämellä tehtävä työtä"
Henrikssonin seuraaja valittaneen kesäkuun puoluekokouksessa. Puoluesihteeri Fredrik Guseff sanoi tiedotustilaisuudessa kuuntelevansa kuitenkin kenttää siinä, pitäisikö puheenjohtajan valinta siirtää syksyyn. Noin kuukauden sisällä on selvillä, kumpana ajankohtana puheenjohtaja valitaan.
RKP:llä on puoluekokous joka vuosi, joten puheenjohtaja valitaan aina vuodeksi kerrallaan. Puolueessa ei yleensä ole ollut tapana haastaa istuvaa puheenjohtajaa, vaan puheenjohtajakisa on käynnistynyt vasta kun vanha puheenjohtaja on kertonut lähdöstään.
Heti Henrikssonin ilmoituksen jälkeen puheenjohtajakisaan ilmoittautui eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz. RKP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Henrik Wickström kertoi harkitsevansa kisaan lähtemistä vakavasti ja ilmoittavansa päätöksestään maaliskuun aikana.
Myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson sanoi vakavasti harkitsevansa ehdolle asettumista. Hän lupasi kertoa päätöksestään lähiviikkoina. Andersson sanoi, että aikoo ennen päätöksen tekemistä käydä aiheesta keskusteluja läheistensä kanssa.
Henriksson lupasi tukea uutta puheenjohtajaa kaikin tavoin. Hän sanoi, että uuden puheenjohtajan tulee löytää oma linjansa ja tehdä paljon töitä sen eteen, että saa joukot mukaansa.
Henriksson totesi, että nykyinen politiikan ympäristö vaatii puheenjohtajalta todella paljon, kun vaikeisiin kysymyksiin halutaan nopeita vastauksia ja politiikkaa tehdään lennosta.
– Se vaatii myös erittäin paljon neuvottelutaitoa. Se vaatii näkemystä. Se vaatii sitä, että koko sydämellä tekee sitä työtä.
Henriksson ei halunnut lähteä ennakoimaan sitä, jatkaako hän opetusministerinä, jos ei tule valituksi europarlamenttiin kesäkuun vaaleissa. Hän korosti, että asia riippuu uuden puheenjohtajan valinnoista.
RKP:lla historiallisen heikko kannatus
Henrikssonin asemaa ovat viime aikoina nakertaneet RKP:n poikkeuksellisen heikot kannatusluvut. Ylen kyselyssä RKP:n tueksi mitattiin helmikuussa 3,4 prosenttia, ja HS-gallupissa lukema oli 3,6 prosenttia. Viime kevään eduskuntavaaleissa RKP keräsi äänistä 4,3 prosenttia. Presidentinvaaleihin RKP ei asettanut omaa ehdokasta.
Tiedotustilaisuudessa puoluesihteeri Guseff huomautti, että kannatusluvut nousivat vielä monia kuukausia vaalien jälkeen. Hän sanoi uskovansa, että lukemiin on vaikuttanut epätietoisuus puolueen ympärillä.
– Myös lokakuun puoluebarometrissa meidän lukemat olivat oikein hyviä, ja houkuttelevuus oli jopa vähän parempi kuin ennen eduskuntavaaleja. Joten en näe, että tässä olisi oikeastaan politiikasta sinänsä kyse vaan siitä, minkälainen kuva puolueesta on nyt ollut tässä viime kuukausina.
Pietarsaarelainen Henriksson valittiin RKP:n puheenjohtajaksi vuonna 2016. Hän on ennen nykyistä opetusministerin pestiään toiminut oikeusministerinä vuosina 2011–2015 ja 2019–2023.