Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kritisoi pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen suunnittelemia leikkauksia, jotka kohdistuvat jo valmiiksi vaikeassa asemassa oleviin.
Anderssonin mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat paljon rajumpia kuin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen kaudella, kun hallitus kaavailee jopa kaikkein pienituloisimpien viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen epäämistä kokonaan.
Samaan aikaan varakkaille suomalaisille tarjotaan Anderssonin mukaan uusia veroetuja ansiotuloverokevennyksellä sekä solidaarisuusveron alarajan ja osakesäästötilin ylärajan nostolla.
– Hallitus haluaa jopa lakkauttaa perintöveron, mikä hyödyttää eniten kaikkein varakkainta kansanosaa valtiontalouden kustannuksella, Andersson sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lohjalla.
Anderssonin mukaan nykyiset hallituspuolueet eivät ennen vaaleja kertoneet avoimesti, millaisia leikkauksia ne olisivat valmiit tekemään.
– Erityisesti perussuomalaiset meni vaaleihin sammutetuin lyhdyin. Riikka Purra huijasi äänestäjiään väittämällä, ettei perussuomalaisille käy pienituloisilta leikkaaminen. Nämä puheet unohtuivat nopeasti, kun ovet ministeriautoon avautuivat, Andersson sanoi.
Pitkä lista vaihtoehtoja
Andersson esitteli puheessaan vasemmistoliiton vaihtoehtoja hallituksen sosiaaliturvaleikkauksille. Hänen mukaansa valtiontaloutta on mahdollista tasapainottaa yhtä paljon kuin mitä hallitus leikkauksillaan tavoittelee ilman, että yhdenkään pienituloisen toimeentuloa vaikeutetaan.
Anderssonin mukaan esimerkiksi kohtuullistamalla listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotukea, ottamalla käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen lähdevero sekä ottamalla käyttöön maltillinen 0,5 prosentin varallisuusvero yli miljoonan arvoisille omistuksille – pois lukien oma asunto – olisi mahdollista saada valtion kassaan yhtä paljon lisätuloja kuin mitä hallitus aikoo sosiaaliturvasta leikata.
– Nämä veromuutokset vahvistaisivat julkistaloutta sekä verotuksen ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta, Andersson sanoi.
Työmarkkinat "Itä-Euroopan malliin"
Andersson kiinnitti puheessaan huomiota myös hallituksen suunnittelemiin työmarkkinalainsäädännön muutoksiin.
– Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, irtisanomisten helpottaminen, lakko-oikeuden rajaaminen ja muut heikennykset työehtoihin tulevat näkymään niin suomalaisten työntekijöiden tilipusseissa, vaikutusmahdollisuuksissa kuin työhyvinvoinnissa, Andersson sanoi.
– Työministeri Arto Satonen (kok.) on perustellut näitä heikennyksiä pohjoismaalaisuudella. Oikeampi verrokkiryhmä olisi Itä-Eurooppa. Muista Pohjoismaista on poimittu vain heikennykset ilman jälkeäkään paremmista käytännöistä. Lopputuloksena suomalaisen työntekijän asema uhkaa monessa suhteessa vajota Pohjoismaiden pohjamutiin, Andersson jatkoi.
Hallituksen muutettava hallitusohjelmaansa rasismitiedonannon yhteydessä
Anderssonin mukaan pääministeri Orpon hallituksen olisi eduskunnalle annettavan rasismitiedonannon yhteydessä avattava hallitusohjelmansa ja muutettava sen syrjiviä kirjauksia, jotta vasemmistoliitto voisi hyväksyä tiedonannon.
– Petteri Orpon väite siitä, ettei hallitusohjelma sisällä mitään syrjivää, on paikkansapitämätön väite. Hallitusohjelmassa on useita kohtia, jotka toteutuessaan tulevat vahvistamaan rakenteellista syrjintää Suomessa, Andersson sanoi tiedotustilaisuudessaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lohjalla.
– Ei riitä, että hallitus suullisesti sanoo tuomitsevansa jotain, jos heillä ei ole kykyä nähdä, miten tietyntyyppiset päätökset toteutuessaan lisäävät syrjintää suomalaisessa yhteiskunnassa eivätkä pura sitä, Andersson jatkoi.
Andersson nostaa esimerkiksi syrjivistä linjauksista maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttämisen ja sen, että kielitaidottomille maahanmuuttajille pitäisi maksaa muita alempaa työttömyysturvaa. Yksi esimerkki syrjivistä linjauksista on Anderssonin mukaan myös turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan pienentäminen.
– Tämänkaltaisia esimerkkejä hallitusohjelmasta löytyy paljon. Jotta hallitus voisi uskottavasti osoittaa olevansa tosissaan näiden puheiden kanssa, niin vähintä, mitä me edellytämme, on se, että he osoittavat valmiutta uudelleenarvioida asioita, jotka on hallitusohjelmaan kirjattu, Andersson sanoi.
Hallituksen on määrä antaa eduskunnalle syyskuun alussa tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Nato-kysymyksiä vaalikeskusteluihin
Andersson kommentoi tiedotustilaisuudessaan myös vasemmistoliiton suhtautumista presidentinvaaleihin. Hänen mukaansa on selvää, että vasemmistoliitto asettaa vaaleihin oman ehdokkaansa, sillä asiasta on linjattu puoluehallituksessa.
Mahdollista omaa ehdokkuuttaan Andersson ei suostunut kommentoimaan muuten kuin sanomalla, että hän harkitsee edelleen asiaa. Hän kehotti myös muita vasemmistoliittolaisia harkitsemaan ehdokkuutta.
Vasemmistoliiton presidentinvaaliehdokas on määrä valita lokakuussa puoluevaltuuston kokouksessa.
Anderssonin mukaan vasemmistoliiton ääntä presidentinvaalikeskusteluissa tarvitaan, sillä keskusteluissa on tarpeen käsitellä sitä, millainen Naton jäsenmaa Suomi haluaa olla.
– Muut puolueet eivät olleet valmiita jäsenyysprosessin yhteydessä keskustelemaan siitä, tuleeko tänne jotain pysyviä Nato-rakenteita, miten suhtaudumme ydinaseisiin, miten nähdään meidän nykyinen ydinenergiaturvallisuuslakimme ja ollaanko sitä valmiita muuttamaan, Andersson sanoo.
– Nämä ovat aika isoja linjakysymyksiä, jotka liittyvät siihen, miten Suomi tulee jatkossa toimimaan. Tämän keskustelun paikka on nyt, hän painotti.
"Ilmasto on myös turvallisuuskysymys"
Anderssonin mukaan Suomen pitäisi suhteessaan Natoon noudattaa pohjoismaalaista linjaa eli Ruotsin ja Norjan tavoin suhtautua kielteisesti ydinaseiden ja pysyvien Nato-rakenteiden sijoittamiseen omalle maaperälle.
Nato-asioiden ohella presidentinvaalikeskusteluissa on Anderssonin mukaan syytä keskustella muun muassa ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.
– Ukrainan sodan myötä fokus on ollut aika paljon perinteisissä sodan ja rauhan kysymyksissä, mutta haluamme myös tuoda esille sitä, että nämä kehityskysymykset ja ilmastopolitiikka ovat myöskin turvallisuuskysymyksiä, Andersson sanoi.