Saksan ja Ranskan ehdotus on erinomainen: YK-rauhanturvaajat pitäisi saada Venäjän tukemien separatistien Ukrainalta valtaamille alueille. Ehdotuksella tuskin on läpimenon mahdollisuuksia, sillä se vaatisi Vladimir Putinilta noloa perääntymistä.
Itäisen Ukrainan konfliktin ratkomiseen tähtäävät ulkoministerineuvottelut ovat alullaan Berliinissä. Saksan, Ranskan, Venäjän ja Ukrainan edustajat puhuvat ennen muuta rauhanturvaamisen mahdollisuuksista Itä-Ukrainan Donbassissa, missä Venäjän tukemat separatistijoukot pitävät edelleen valtaa kahdella alueella Luhanskin ja Donetskin kaupunkien ympäristössä.
Neljän maan edustajat ovat osa Normandia-neuvottelumallia, jolla haetaan ratkaisua yli neljä vuotta velloneeseen Itä-Ukrainan konfliktiin.
Ratkaisujen löytäminen on ollut hankalaa ja enimmäkseen mahdotonta, koska Venäjä on käytännössä liittänyt itseensä kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Samaan aikaan Venäjä ei ole kunnolla myöntänyt olevansa itäisen Ukrainan kapinallishallinnon takana, joten presidentti Vladimir Putin ei ole myöskään päättänyt miehitysalueilta vetäytymisestä.
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko puolestaan ei voi luovuttaa valtionsa alueita aggressiiviselle naapurimaalle. Luopuminen Krimistä varmasti edistäisi neuvotteluratkaisun löytymistä Moskovan kanssa, mutta samalla se avaisi vaarallisen ennakkotapauksen siitä, että Ukrainalta on mahdollista kiristää alueita.
Rauhanturvaajia tai teknisiä askeleita
Berliinistä voidaan odottaa edistysaskelia korkeintaan sotilasteknisissä kysymyksissä. Sellainen on esimerkiksi tulitauon pitämisen valvonta. Tulitus aselepolinjan yli on Ukrainan armeijan mukaan kuitenkin jokaöistä.
Saksan kokouksen pääpuheenaiheena on tiettävästi Ukrainan ja Venäjän välisen rajan valvonta. Pohjimmiltaan kyse on siitä, mahdollistetaanko Ukrainalle oman Venäjän-vastaisen rajansa valvonta. Uutistoimistoraporttien mukaan Saksa ja Ranska haluavat YK-joukkoja sijoitettaviksi kaikille alueille, joita Venäjän tukemat kapinalliset pitävät hallussaan. Venäjälle ajatus ei sovi.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas kertoi Berliinin tapaamisen aattona Bild-sanomalehdelle, ettei hän usko neuvottelupöytään palaamisen olevan helppoa. Maasin mukaan "Ukrainan ja Venäjän näkökannat ja intressit ovat monilla osa-alueilla todella kaukana toisistaan".
YK:n turvallisuusneuvosto kannusti 6. kesäkuuta kaikkia osapuolia Ukrainassa sitoutumaan vuoden 2015 Minskin rauhansopimukseen. Kaikki 15 jäsenmaata, mukaan lukien Venäjä, yhtyivät Ranskan ja Saksan aloitteeseen, joka kiinnitti huomiota turvallisuustilanteen vakavaan heikkenemiseen Itä-Ukrainassa.
Yli 1,5 miljoonaa itäukrainalaista evakossa
Yli 10 300 ihmistä on saanut surmansa taisteluissa sen jälkeen, kun Venäjän tukemat ja osittain johtamat separatistijoukot käynnistivät konfliktin itäisessä Ukrainassa huhtikuussa 2014. Siviiliuhrien määrä on YK:n ihmisoikeuskomissaarin tietojen mukaan ylittänyt 2 700 henkeä, ja ainakin 9 000 on loukkaantunut konfliktissa.
Radio Free Europen mukaan noin 1,6 miljoonaa ihmistä on evakossa sisäisinä pakolaisina. Kyseessä on laajin maan sisäinen pakolaisväestö Euroopassa ja yksi kymmenestä suurimmasta koko maailmassa.
Itä-Ukrainan konflikti aloitettiin samaan aikaan, kun Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa Eurooppa-mieliset voimat olivat saaneet karkotettua pakosalle maan silloisen Venäjä-mielisen presidentin Viktor Janukovitshin. Poliittinen suunnanmuutos saatiin Ukrainassa aikaan jälleen kerran Maidanilla, Kiovan Itsenäisyyden aukiolla. Venäjä syytti Ukrainan länsiyhdentymistä ajavia poliitikkoja "fasismista" ja lietsoi sillä varjolla sotatoimet käyntiin satojen kilometrien päässä Kiovasta Ukrainan itäosissa, joissa asuu runsaasti venäläisiä ja venäjänkielisiä, jotka saavat tietonsa politiikasta ennen muuta Venäjän televisiosta.
Venäjän television välittämien uutisten perusteella Ukraina on yksinään syyllinen kaikkeen tapahtuneeseen. Ukrainassa puolestaan vaalikausi lähestyy, ja monen mielestä sotatilan jatkuminen antaa hallitukselle tekosyyn viivyttää tarpeellisia uudistuksia. Viime viikolla Ukraina ilmoitti lisätoimista maassa rehottavan korruption kitkemiseksi.
Matti Posio