Ruotsin ulkoministeriössä alkoi puoliltapäivin perjantaina tiedotustilaisuus, jossa ovat läsnä ulkoministeri Margot Wallström (sd.), ja puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.) sekä kansanedustajat Hans Wallmark (moderaatit), Anders Schröder (ympäristöpuolue), Kerstin Lundgren (keskusta) ja Mikael Oscarsson (kristillisdemokraatit).
Perjantaina julkistetaan suurlähettiläs Krister Bringéuksen kirjoittama raportti Säkerhet i en ny tid (suom. Turvallisuus uudessa ajassa).
Punavihreä vähemmistöhallitus ja porvarillinen oppositiorintama sopivat niin sanotun Nato-raportin tilaamisesta huhtikuussa 2015, jolloin ne päättivät yhdessä monista Ruotsin puolustuskyvyn vahvistamiseen liittyvistä toimista.
Bringéuksen raportti julkaistaan ulkoministeriön nimissä, ja sitä on saanut varata ennakkoon verkkokirjakaupasta 230 kruunun hintaan.
Odotettavissa on vilkas julkinen keskustelu, joka todennäköisesti vie Ruotsia jälleen pari askelta lähemmäs Nato-jäsenyyttä. Raportin tarkoituksena on syventää Ruotsissa käytävän Nato-keskustelun tasoa.
Ruotsin suurin päivälehti Dagens Nyheter (DN) on lukenut Nato-raportin etukäteen.
DN kertoo, että raportin ydinsisältö on selkeä: Ruotsin on parempi liittyä Natoon kuin pysyä sen ulkopuolella.
Avainajatus kuuluu lehden mukaan seuraavasti: "Kaikkein ilmeisin Nato-jäsenyyden vaikutus olisi kaikesta päätellen, että epävarmuus poistuisi sen suhteen, miten yhteisessä kriisissä Itämerellä meneteltäisiin. Tämän seurauksena lännen yhteinen kyky estää konflikteja todennäköisesti nousisi." (sitaatti raportista)
Nyt julkaistavan raportin tausta on kiinnostava.
Viiden puolueen välillä vallitsi keväällä 2015 erimielisyys Ruotsin suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen. Porvaripuolueet moderaatit, keskusta ja kristillisdemokraatit vaativat selvitystä Nato-jäsenyydestä, kun punavihreä hallitus vaati, ettei Ruotsin nykyistä sotilaallista liittoutumattomuutta arvioitaisi.
Kompromissina selvitys tilattiin itsenäiseltä kirjoittajalta.
DN:n mukaan raportissa korostetaan, että Venäjä on "ainoa valtio Ruotsin lähialueella, jonka voidaan ajatella harjoittavan sotilaallista aggressiota naapureitaan vastaan". Bringéuksen raportissa esittämän arvion mukaan Ruotsi tulisi vedetyksi mukaan konfliktiin, joka koskisi Baltian aluetta.
Vaikka konflikti on epätodennäköinen, sen seuraukset voisivat olla Ruotsille katastrofaalisia – niin tuhoisia, että Nato-jäsenyyden antama valtiollinen henkivakuutus alkaa vaikuttaa ruotsalaisten asiantuntijoiden analyyseissa järkevimmältä vaihtoehdolta.
Ruotsin parlamenttivaaleihin on aikaa tasan kaksi vuotta. Se on lyhyt aika.
Porvariallianssi saattaa voittaa seuraavat vaalit, ja se on asettanut tavoitteekseen Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Sosialidemokraatit ovat Ruotsissa usein pragmaattisia, vaikka julkisuudessa heidän lausuntojaan ohjaa vahva ideologia.
Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien ruotsalaisten osuus on suurempi kuin siihen kielteisesti suhtautuvien osuus. Asia selviää Göteborgin yliopiston SOM-instituutin vuotuisesta tutkimuksesta, jossa selvitetään laajasti ruotsalaisten ajattelua eri asioista.
Vuoden 2015 kansallisen SOM-tutkimuksen perusteella 38 % ruotsalaisista ajattelee, että Nato-jäsenyyden hakeminen on hyvä ehdotus. Nato-kannattajien määrä on Ruotsissa kasvanut nopeasti. Vuoden 2014 SOM-tuloksissa heidän osuutensa jäi 31 %:iin.
Nato-jäsenyyttä huonona ehdotuksena pitävien osuus on laskenut 37 %:sta 31:een. Nato-jäsenyyteen suhtautuu neutraalisti 31 % ruotsalaisista. Yhteiskuntatieteilijät Joakim Berndtsson, Ulf Bjereld ja Karl Ydén kirjoittivat keväällä Dagens Nyheterissä, että muutos on käänteentekevä.
Tänään julkistettava raportti saattaa kiihdyttää Nato-myönteisen ilmapiirin vahvistumista Ruotsissa entisestään ja kääntää johtavien sosialidemokraattien mielet jäsenyyden kannalle. Hallitusohjelmaansa demarit eivät muuta, mutta Ruotsin jäsenyysratkaisu tehdäänkin kahden vuoden päästä, jolloin sosialidemokraatit voivat hyvinkin sanoa "ja" Natolle – olivatpa he sitten hallituksessa tai eivät.
Vaikka suomalaiset poliitikot julkisuudessa mielellään muuta sanovat, Suomen Nato-jäsenyyshakemus löytyy tällä hetkellä Ruotsin sosialidemokraattien taskusta.
Keväällä julkistetun Suomen Nato-raportin viimeiset rivit eivät asiaa enää selkeämmin voisi sanoa: yksin emme saa Naton ulkopuolelle jäädä.
"Nato-jäsenyyden vaikutukset olisivat Suomen kannalta huomattavasti suotuisammat, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät kyseisen päätöksen koordinoidusti yhdessä kuin, jos Suomi liittyisi yksin. Vastaavasti Ruotsin päätös liittyä Natoon ja Suomen päätös olla liittymättä jättäisi Suomen eristyksiin ja suojattomaksi", Suomen Nato-raportissa painotetaan.
Meillä olisi korkea aika aloittaa vakava julkinen keskustelu jäsenyyden hakemisesta, koska vain kahden vuoden kuluttua ruotsalaiset poliitikot saattavat asettaa suomalaiset tapahtuvien tosiasioiden eteen.
Kovin lupaavalta keskusteluilmapiirin avartuminen ei näytä.
– Menemme aikalailla yhtä jalkaa. Emme jää jälkeen, emmekä ole jääneet, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti Suurlähettiläspäivillä Lännen Medialle (22.8.) sitä, että Suomi ei saa jäädä USA-suhteen syventämisessä Ruotsista jälkeen.
Yhdysvallat on Naton merkittävin jäsenvaltio.
Pääministerin lausunnon loogisin tulkinta on, että hän kannattaa liittymistä Natoon, jos Ruotsi päättää hakea jäsenyyttä. Tämän asian itse kukin Nato-kantaansa panttaava poliitikko – he lukuisat, jotka myöntävät Suomen ja Ruotsin välisen sidoksen – voisi hiljalleen alkaa sanoa ääneen. Kansalaismielipidettä ei muokata parissa viikossa syksyllä 2018.
Lauri Nurmi