Suomen jalkapallomaajoukkueen vuosi 2024 on ollut haastava. Maaliskuussa Wales jyräsi Huuhkajien yli EM-jatkokarsinnoissa ja kisapaikka jäi uusimatta. Sen lisäksi Suomi on hävinnyt kaikki neljä otteluaan Kansojen liigassa.
Huuhkajat koki perjantaina ajankohtaiseksi järjestää mediatilaisuuden, jonka kautta jalkapallofaneille viestitettiin maajoukkueen pelaamisen periaatteita ja sen tilaa kansainvälisessä vertailussa.
– Meidän syöttämiseen ja pallonhallintaan liittyvät tekijät kestävät hyvin vertailun muihin arvokisoihin päässeisiin maihin, Huuhkajien videoanalyytikko Henri Lehto yllättää.
Lehdon keräämä data ja siitä syntyneet johtopäätökset on Huuhkajien otteluista vuosilta 2018–23. Hän sanoo, että tietyissä pallonhallintaan ja syöttämiseen liittyvissä muuttujissa EM-kisojen jälkeinen Suomi on toiminut määrällisesti enemmän tai paremmin kuin EM-kisoja edeltänyt Suomi.
– Olemme pystyneet viimeistelemään tehokkaasti niistä maalipaikoista, joita olemme pystyneet luomaan.
Puolustaminen ruosteessa
Viimeaikaisissa tuloksissa tämä ei ole näkynyt, ja siihen on selkeä syy. Maajoukkueen pelaamisen suurimmat kehityskohteet kulminoituvat molempien rangaistusalueiden lähelle ja sisälle, siis paikkoihin, joissa ottelut ratkaistaan.
Suomen vastustajat ovat päässeet valitettavan usein hyville maalipaikoille.
– Nämä eivät ole millään tavalla irrallisia asioita. Esimerkiksi poikien ja tyttöjen maajoukkueista näitä samoja asioita on raportoitu, Lehto jakaa.
Lehdon tutkimukset perustuvat miesten kansainvälisen jalkapallon analyysiin, josta ensimmäinen versio julkaistiin 2022.
– Paljon on sellaista, mihin pitää saada parannusta. Jos katsotaan esimerkiksi boksiin etenemisten määrää, laukausten määrää ja maaliodottamaa, niin ollaan aika kaukana muiden arvokisamaiden mediaanista.
Lehto kertoo, ettei Suomi ole saavuttanut puolustuspelaamisensa aktiivisuudessa, esimerkiksi prässäämisessä, haluttua kehitysaskelta EM-kisojen jälkeen.
"Pitää pystyä parantamaan"
Suomen hyökkäyspelaaminen perustuu etenemiseen pallolla keskustan kautta. Syöttäminen tapahtuu laitaan vasta, kun keskeltä ei pysty etenemään.
– Irlanti-peliä lukuun ottamatta olemme pystyneet etenemään keskustan kautta vastustajan muodon läpi pelinavausvaiheessa, Lehto sanoo.
Myös pallon lähettäminen vastustajan puolustuslinjan selustaan ja välitön vastaprässi ovat päävalmentaja Markku Kanervan Huuhkajien pelistrategioita.
– Jos prässi kusaisee, niin sitten vetäydytään, Kanerva heittää.
Puolustuspelissä Huuhkajat pyrkii prässäämään, mutta turvautuu matalaan puolustuslinjaan tarvittaessa.
Lehdon analyysi nostaa esiin, että Suomen kaksinkamppailupelaaminen on hyökkäyspäässä heikkoa ja puolustuspäässä keskitasoa. Myös erikoistilanteet ovat kehityskohde.
– Ihan selvää on se, että lopputuotetta pitää pystyä parantamaan. Maaliodottamaa ei ole saatu luotua riittävästi. Rangaistusalueelle pitää päästä enemmän.
Lehto näkee ongelman ratkaisun lähtevän ruohojuuritasolta.
– Meidän pitää miettiä enemmän sitä, miten saadaan pelaajia nuoresta iästä altistettua viimeisten kolmanneksen suorituksille, Lehto viittaa puolustus- ja hyökkäysalueen ratkaiseviin hetkiin.
Huuhkajien peliotteet ovat seuraavan kerran tarkastelun alla 14. päivä marraskuuta Kansojen liigan ottelussa Irlantia vastaan Dublinissa.