Metsäkato Amazonin sademetsissä on selkeässä laskusuunnassa. Asiasta kertoi marraskuussa Brasilian kansallinen avaruustutkimusinstituutti INPE satelliittikuviensa tietoihin nojaten.
Amazonia ympäröivä maailman suurin sademetsä on valtava hiilinielu ja elämän monimuotoisuuden kehto. Arvioiden mukaan noin kymmenesosa koko maailman biodiversiteetistä sijaitsee sademetsän alueella.
Kyseessä on siis iloinen uutinen paitsi maapallolle, myös runsaan vuoden virassa olleelle Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silvalle, joka on luvannut taistella sademetsien tuhoamista vastaan.
Brasilian avaruustutkimusinstituutin mukaan metsäkato väheni elokuun 2022 ja heinäkuun 2023 välisenä aikana selkeästi edelliseen vertailukauteen (elokuu 2021–heinäkuu 2022) verrattuna.
– Määrä on alhaisin sitten vuoden 2019. Se on myös yli 22 prosenttia vähemmän aiempaan vertailukauteen verrattuna, virasto kertoi.
Metsäkadon hidastumisen arvioidaan ajanjakson aikana myös vähentäneen Brasilian kasvihuonekaasupäästöjä yli seitsemällä prosentilla.
Metsäkato kiihtyi edeltäjän aikana
Lulan edeltäjän, oikeistopresidentti Jair Bolsonaron kaudella 2019–2022 Amazonin metsäkato lisääntyi niin paljon, että se herätti maailmanlaajuista huolta. Bolsonaron hallituksen syytettiin tarkoituksella sulkeneen silmänsä metsien salahakkuilta ja suurilta metsäpaloilta, jotka syntyivät karjankasvatusmaiden raivauksen vuoksi.
Vox-uutismedian mukaan elokuun 2019 ja heinäkuun 2021 välillä Amazonin sademetsää tuhoutui yli 34 000 neliökilometriä eli enemmän kuin Belgian pinta-alan verran. Todennäköisesti määrä oli tätäkin suurempi, sillä lukema ei sisällä luonnollisista syistä eli esimerkiksi salamaniskuista alkunsa saaneita paloja.
Ex-presidentin katsotaan myös suhtautuneen vihamielisesti metsänsuojelijoihin. Hän muun muassa erotti ympäristöasiantuntijoita viroistaan ja väitti Brasilian avaruustutkimusinstituutin valehtelevan sademetsätuhoista.
Lula lupasikin voittopuheessaan lokakuussa 2022 "palauttaa Brasilian johtavan roolin" taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Hän on luvannut myös pysäyttää metsäkadon vuoteen 2030 mennessä.
Lisää valvontaa ja alueita alkuperäiskansoille
Yhtenä syynä metsäkadon vähentymiseen pidetään sitä, että hallituksen ympäristönsuojeluviranomainen IBAMA on pystynyt lisäämään valvontaa, kertoo uutistoimisto AFP. Bolsonaron kaudella virasto kärsi usein alirahoituksesta ja resurssien puutteesta.
Brasilian hallitus myös päätti varata kahdeksan uutta aluetta Amazonin alkuperäiskansojen reservaateiksi eli alkuperäiskansoille varatuiksi asuinalueiksi.
Asiantuntijoiden mukaan tämä on keskeinen keino metsäkadon lieventämiseksi, sillä alkuperäiskansojen omistamilla mailla metsäkadon määrä on selkeästi vähäisempi.
Lula ei ole kuitenkaan saanut pelkästään ruusuja ilmastopolitiikastaan.
Kritiikkiä on noussut esimerkiksi öljynetsintäprojekteista Amazonin lähellä. Maa on myös suunnitellut liittymistä OPEC+-järjestöön, joka on eräänlainen lisäjärjestö suurimpien öljyntuottajamaiden OPEC-järjestölle.
– Ilmastojohtajuus ja OPEC+-järjestöön liittyminen eivät ole yhteensopivia, sanoi brasilialaisen kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän Climate Observatoryn erityisasiantuntija Suely Araujo uutistoimisto AFP:lle.
Huolta tulevasta
Presidentti Lula on kohdannut hankkeissaan myös sisäpoliittista vastustusta. Joulukuussa Brasilian parlamentin ylähuone hyväksyi lainsäädännön, joka vaikeuttaa alkuperäiskansojen mahdollisuuksia suojella sademetsiä.
Lula käytti veto-oikeuttaan lakiin sen jälkeen, kun se oli hyväksytty parlamentin alahuoneessa. Senaatti kuitenkin vei lain läpi Lulan vastustuksesta huolimatta.
Laki sai Lulan vastustajien lisäksi tukea myös osalta hänen omia puoluetovereitaan. Erityisen paljon tukea se sai maanviljelijöiltä ja karjankasvattajilta.
Uusi laki vaatii alkuperäiskansoja todistamaan, että tietyt alueet ovat olleet niiden hallussa jo ennen vuotta 1988 eli ennen Brasilian nykyisen perustuslain voimaantuloa, kertoo New York Times. Käytännössä tämä on monille kansoille mahdoton vaatimus.
Lisäksi laki mahdollistaa nykyisten alkuperäiskansojen alueiden suojelua koskevien lakien haastamisen oikeudessa.
Monet asiantuntijat ovatkin huolissaan, että lainsäädäntö lisää jälleen metsien riskiä brasilialaisen kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän Climate Observatoryn joutua raivatuksi karjankasvatuksen tieltä.
Alkuperäiskansat ovat kertoneet, että ne aikovat haastaa Brasilian hallituksen päätöksen maan korkeimmassa oikeudessa. Prosessi voi kuitenkin kestää pitkään. Monet alkuperäiskansojen edustajista ovatkin huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia laki ehtii saada aikaan.