Älypuhelinten sovelluskaupoista löytyy jo liuta erilaisia apuvälineitä lintujen tunnistukseen. Osa sovelluksista tunnistaa lintuja niiden laulun tai kuvan perusteella.
Sovelluksia on kehitetty myös Suomessa. Huhtikuussa julkaistiin Jyväskylän yliopistossa kehitetty Muuttolintujen kevät -sovellus, joka tunnistaa 150 suomalaista lintulajia niiden laulusta. Yliopiston tiedotteen mukaan sovelluksen tunnistusalgoritmia kehitetään jatkuvasti paremmaksi.
Sovellus toimii paitsi bongarin apuna myös osana Jyväskylän yliopiston tutkimusta, jossa pyritään ymmärtämään entistä paremmin lintujen kevätmuuttoon vaikuttavia tekijöitä. Sovelluksella tehdyt nauhoitukset ovat tutkijoiden käytettävissä.
Tutkimushanketta johtava akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että sovellus on otettu innolla vastaan.
– Viikko sitten sovellusta oli ladattu yhteensä 30 000 kertaa. Jossain vaiheessa sovellus keikkui Suomen toiseksi ladatuimpana, Ovaskainen kertoo STT:lle.
Ihmiset eivät ole ainoastaan ladanneet sovellusta vaan myös käyttäneet sitä. Suuntaa antavien lukujen mukaan käyttäjät ovat tehneet sovelluksella tuhansia lintuhavaintoja päivittäin.
– Parhaimpina päivinä lajihavaintoja on tehty noin 15 000. Äänityksiä on sitten tehty varmaan kymmenkertainen määrä eli parhaimmillaan noin 100 000 päivässä, Ovaskainen sanoo.
Hyötyä erityisesti aloittelijoille
Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved arvioi, että sovellukset ovat toivottu lisä harrastuksen työkalupakkiin.
– Yleisellä tasolla voi todeta, että sovellukset ovat varsin hyviä, Södersved sanoo STT:lle.
– Erityisesti nämä ääntä tunnistavat sovellukset ovat varmasti olleet odotettuja. Euroopassa on aiemmin ollut huonommin toimivia sovelluksia, mutta parempia on nyt alkanut tulla.
Samaan hengenvetoon Södersved huomauttaa, että sovelluksia kohtaan on syytä olla myös kriittinen. Niiden antamat vastaukset eivät ole aukottomasti oikeita.
– Sovellukset antavat parhaan kykynsä mukaan arvauksen, joka osuu usein oikeaan. Käyttäjä ei kuitenkaan voi olla koskaan varma, onko sovellus juuri sillä kertaa oikeassa vai ei.
Södersved uskoo, että tunnistussovellukset löytävät tiensä ennen kaikkea aloittelevien bongareiden puhelimiin.
– Varmasti ne helpottavat harrastuksen alkuvaihetta. Aktiivisempi bongaaja luottaa kuitenkin enemmän omaan tietoonsa kuin sovelluksiin, hän tuumii.
Tornien taistossa apuna vain optiikkaa
Södersved huomauttaa, että tietotekniikan kehityksestä huolimatta bongauksen peruspilarit eivät ole muuttuneet mihinkään. Kiikari, kaukoputki ja omat aistit ovat edelleen bongaajan tärkeimmät apuvälineet.
Periaate näkyy tänään järjestettävässä bongauskilpailussa, Tornien taistossa. Kyseessä on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa lintutornista pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa.
Vain optiset apuvälineet ovat sallittuja.
– Muita teknisiä apuvälineitä, kuten äänihoukuttimia, ei saa käyttää, Södersved kertoo.
Tornien taistoon osallistutaan 3–8 hengen joukkueissa. Kisapaikkana toimii mikä tahansa Suomen liki 600 lintutornista. Myös muihin torneihin saa kiivetä kilpailemaan ja lintuja kuikuilemaan.
Tulokseksi hyväksytään niin ääni- kuin näköhavainnotkin. Kriteerinä on, että samasta joukkueesta vähintään kahden on pitänyt tehdä sama havainto, jotta laji voidaan laskea mukaan.