Hallitus päätti kehysriihessään 16.4. korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin. Alv:n korotus on ymmärrettävä toimi valtion talouden tasapainottamiseksi, veron korotuksella saadaan huomattava lisäys valtion tuloihin. Korotuksen toteutukseen liittyy kuitenkin ongelmia, joita ei ehkä ole otettu päätöstä tehdessä huomioon.
Alv-kannan muutokset teettävät paljon työtä kaupoissa, taloushallinnossa, IT-järjestelmien ylläpidossa ja monessa muussa paikassa.
Työskentelin kaupan alan järjestelmien parissa vuonna 2013, kun arvonlisäverokantoihin edellisen kerran tehtiin muutoksia. Muutos teetti tuolloinkin paljon työtä sekä kaupoille, että meille järjestelmien ylläpitäjille.
Sama työ on edessä myös nyt. Useimmiten työ ei tarkoita vain yhden luvun muuttamista järjestelmään, vaan järjestelmien kehittäjien ja ylläpitäjien tulee ratkaista myös esimerkiksi miten verolliset osto- ja myyntihinnat muuttuvat järjestelmissä tai miten ennen muutosta tehdyt tarjoukset ja tilaukset käsitellään, jos niiden kaupat toteutuvat muutoksen jälkeen.
Näiden töiden lisäksi monet järjestelmät vaativat muutoksia. Ohjelmakoodissa ja ohjelmien käyttämissä tietokannoissa on määrittelyjä ja rajoituksia sille, millainen luku voidaan tallentaa eri kohtiin.
Jos alv-kannan sisältävä kenttä on määritetty kokonaisluvuksi tai vaikkapa kaksi merkkiä sisältäväksi tekstikentäksi, tulee ohjelmaa ja tietokantaa muuttaa jotta veroprosentti 24 voidaan muuttaa luvuksi 25,5. Ja mitä isommasta ja laajemmasta järjestelmästä on kyse, sitä enemmän vaaditaan muutoksen testausta ja varmennusta, puhumattakaan uuden ohjelmaversion jakeluun liittyvistä haasteista.
Näiden muutostöiden tekeminen ja osittainenkin tekemättä jättäminen aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnan laajuisesti.
Muutostyöhön kuluu valtavasti työaikaa ja rahaa järjestelmiä ylläpitävissä ja käyttävissä yrityksissä. Ne ovat resursseja, jotka voisivat olla käytettävissä uusien toimintojen kehittämiseen, markkinointiin tai asiakkaiden palvelemiseen. Tämä uhkaa kasvun eväitä, joista hallitus on ymmärrettävästi huolissaan.
Vetoankin hallitukseen, että harkitsisitte päätöstä vielä uudestaan. Muuttakaa veroprosentti kokonaisluvuksi, esimerkiksi 25 tai 26. Tällä vältetään suuri osa ylimääräisistä koodauskustannuksista ja tietojärjestelmien toimintahäiriöistä johtuvista harmeista.
Jos päädytte korkeampaan korotukseen, miettikää voisiko suuremmasta korotuksesta syntyvän varan käyttää kompensaatioon kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Harkitkaa myös, voisitteko helpottaa palveluyritysten tilannetta alemmalla alv-kannalla, kuten vuosina 2007–2012.
Kannattaa myös harkita matalampaa 25 prosentin vaihtoehtoa ja puuttuvan sopeutuksen korvaamista vaikkapa haittaveroja korottamalla tai tutkitusti haitallisia ja kilpailua vääristäviä yritystukia leikkaamalla.
Mutta päädytte mihin ratkaisuun tahansa, älkää kiirehtikö tätä muutosta liian nopeasti voimaan. Järjestelmien kehitys, testaus ja jakelu vaatii aikansa.
Taavi Horila
järjestelmäasiantuntija
Seinäjoen Vihreät ry., puheenjohtaja