Vuosikymmeniä jatkuneet osastojen sulkemiset ja toimintojen lopettamiset ovat johtaneet mielenterveysongelmaisten pahoinvoinnin maksimointiin sekä eläkepäätös- ja itsemurhatehtailuun.
THL:n vuosia 2016–2018 koskevan tutkimuksen mukaan itsemurhaan kuolleista 46 % oli käynyt viimeisen viikon aikana ja heistä itsemurhapäivänäkin peräti 21 % oli käynyt terveydenhuollon vastaanotolla. Itsemurhilta olisi vältytty, jos he olisivat päässeet hoitoon, mutta syynä on pääasiassa ollut sairaalapaikkojen puuttuminen.
Uusimman Kotikäynti-lehden pääkirjoituksen mukaan Pohjanmaan hyvintointialueen arvoperustan muodostavat vastuullisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä tavoitteena on Pohjoismaiden huippua oleva turvallisuus ja laatu.
Käytäntö kuitenkin osoittaa aivan muuta.
Huutoniemellä vuonna 2014 suljetun kuntoutusosaston jälkeen avohoidosta ei ole päässyt sairaalaan vuorohoitoon, vaan asiakkaat on käännytetty takaisin kotiin pelkotilojensa, itsemurha-ajatustensa ja univaikeuksiensa kanssa.
THL:n tilaston mukaan Keski-Pohjanmaalla sairaalapaikkoja on 1,01 sairaalasijaa tuhatta asukasta kohden. Saamani tiedon mukaan sielläkin on nyt puutetta sairaalapaikoista, koska yksinomaan korona-aikana asiakkaiden määrä on kasvanut 70 %. Pohjanmaalla on 0,37 sairaalasijaa tuhatta asukasta kohden, joten täällä sairaalapaikkojen tarve on jopa kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Siitä huolimatta virkamiehet eivät esitä vuodelle 2023 yhtään lisäpaikkaa!
Kiireellistä fyysistä sairautta poteva pääsee lääkärin vastaanotolle samana tai seuraavana päivänä. Sama koskee hammashoitoa, mutta mielenterveysongelmaiset joutuvat jonottamaan viikkoja ja kuukausia päästäkseen hoitoon – yli 30 % asiakkaista jopa yli 6 kk. Psykiatrian asiakkaat ovat räikeästi syrjitty kansanosa. Jonotusaikoina sairaus pahenee merkittävästi, hoitoajat pitenevät ja paraneminen olennaisesti vaikeutuu.
Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä, joista 33 % eli 5 700 henkilön perusteena oli mielenterveyden häiriöt. Puutteellisen hoidon vuoksi he ja itsemurhaan päätyneet ovat poissa työelämästä.
Tilastokeskuksesta saamani tiedon mukaan takuueläke on 885,00 €/kk. 25-vuotiaana eläkepäätöksen saaneella elinajan odote on ainakin 50 vuotta, jolloin eläkekustannus on 531 000 €. Lisäksi tulevat Kelan maksamat asumis- ym. tuet ja Kelan korvaamat lääkekustannukset, jolloin yhden henkilön osalta kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 700 000 €.
A-studion ohjelmassa 5.10.2022 HUS:in aluejohtaja, psykiatri Jesper Ekelund kertoi, että muuhun sairaanhoitoon verrattuna psykiatrisen hoidon jälkeenjääneisyys ja rahoitustarve on 400 miljoonaa euroa. Valtion 2023 budjettiesitykseen sisältyy lisämäärärahaa vain 18 miljoonaa euroa. Yhteiskunnalle aiheutuu vuosittain miljardien tappiot, kun säästetään väärässä paikassa.
Vuosina 2015–2017 sairaanhoitopiirin valtuusto oli hyväksynyt virkamiesten esitykset psykiatrian yksikön muutosta Huutoniemeltä keskussairaalaan sellaisenaan, vaikka kuulematta oli jätetty varsinaiset asiantuntijat, joita ovat potilaat, hoitajat, mielenterveysomaiset ja tukiasuntoja järjestävät järjestöt. Keskussairaalassa ei ole mahdollista antaa potilaille liikunta- ja työterapiaa siten kuin Huutoniemellä eikä H-talossa ole tilaa uusille osastoille.
RKP:n entinen varapuheenjohtaja, kokemusasiantuntija Päivi Storgård kertoo Kotilieden haastattelussa: ”Ympäristöllä on suuri merkitys mielenterveyspotilaiden paranemiseen. On suuri synti ja häpeä, että vanhat sairaalat Nikkilä ja Kellokoski on lakkautettu.”
Jokainen elämä on yhtä arvokas – myös mielenterveysongelmaisten.
Psykiatrian asiakkaat eivät itse kykene ajamaan asioitaan, mutta aluevaltuutetuille on annettu valtakirja poiketa virkamiesten esityksistä silloin, kun siihen on aihetta. Aluevaltuustolla on kokouksessaan 16.12.2022 mahdollista tehdä todellisia asiakaslähtöisiä päätöksiä nykyisten rahalähtöisten sijaan. Riittävien määrärahojen ohjaaminen psykiatriseen hoitoon on mielestäni nyt välttämätön toimenpide.
Vesa Vuorinen
Vaasa