Haastava velkakehitys ja taloustilanne tulee nähdä mahdollisuutena uudistua ja tuottaa eväitä taloudelliseen kasvuun ja hyvinvointiin. Suomen ja Pohjanmaan maakuntiemme tulevaisuus rakennetaan osaamisella. Vahvuutenamme on yhä laadukas ja kattava koulutusjärjestelmä, joka tuottaa osaamista ja tekijöitä yhteiskunnan eri tarpeisiin. Alueen korkeakoulutuksemme on edelleen vetovoimaista.
Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu kasvatti hakijamääriään vuoden 2025 yhteishaussa ja tammikuussa 2026 alkaviin tutkinto-ohjelmiin oli peräti 1 805 hakijaa. Ensisijaisia hakijoitakin oli yhteensä 595. Korkeakoulutus on keskeinen moottori alueemme talouskasvuun ja uudistumiseen.
Kun muun muassa väestön ikääntyminen, työikäisen väestön määrän väheneminen ja syntyvyyden alentuminen ravistelevat talouden rakenteita, koulutus ennakoi työelämän muuttuvia tarpeita ja vastaa niihin. Tutkimus puolestaan kiinnittyy käytäntöön synnyttäen uusia innovaatioita ja elinvoimaa. Molemmat nämä vahvistavat pohjalaismaakuntien ja koko maan kilpailukykyä ja hyvinvointia.
Orpon (kok.) hallituksen politiikka syö valitettavasti tulevaisuuden kasvun eväitä, kun se vähentää rajusti korkeakoulujen rahoitusta ensi vuonna. Hallitus leikkaa Suomen korkeakoulujen rahoitusta yli 80 miljoonaa euroa. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan leikkaukset 25 miljoonaa vuonna 2026 ja 80 miljoonaa euroa vuonna 2027 osuvat kipeästi korkeakouluihin. Pahemmilta ennakko-odotuksilta onneksi vältyttiin.
Maamme hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään toimia, joilla korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista nostetaan ”mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä”. Koulutustason noston vesittyminen vaikuttaisi todennäköisesti maamme talouskasvun potentiaaliin. Suomen kaltaisessa avoimessa kansantaloudessa on koulutustason ja verotuksen lisäksi vain vähän keinoja, joilla valtiovalta voi vauhdittaa talouskasvua. Se kun muodostuu Suomessa eniten työntuottavuuden kasvusta. Tämän rinnalla tulisi vahvistaa palvelujen vaikuttavuuden tutkimusta ja kehittämistä esimerkiksi sote-palveluissa.
Työntuottavuuden kasvua syntyy sen mukaan. miten otamme tekoälyä ja digipalvelujen mahdollisuuksia, uusia teknologioita ja innovaatioita käyttöön ja millainen osaaminen työvoimallamme esimerkiksi ICT-toimintaympäristöistä on. Leikkaukset vaikuttavat näihin kaikkiin. Vaikeinta on työttömien osa, koska alan vaihtaminen on yhä hankalampaa korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöiden vuoksi.
Vain korkeatasoinen koulutus voi taata Suomelle kilpailuetua, talouskasvua ja sitä kautta hyvinvointia. Alueiden välinen kilpailu on kovaa kansallisesti ja globaalisti. Se perustuu osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan sekä alueiden kykyyn reagoida nopeasti ja joustavasti. Suomen poikkeuksellisen tutkintokeskeinen ja tiukasti erikoisaloihin keskittyvä koulutusjärjestelmä tuskin luo nykytilanteessa parasta pohjaa laaja-alaiseen tiedon soveltamiseen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Parhaillaan rakennetaan uutta EU-budjettikautta vuosille 2028–2034. Pohjalaiskorkeakoulut ovat kasvattaneet viime vuosina valmistuneiden opiskelijoidensa määriä tuntuvasti. Kansainvälinen toiminta on vahvistunut ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on kasvanut merkittävästi. Erityisen tärkeää on, että EU:n aluekehitysrahoitusta saadaan alueellemme jatkossakin. Muutoin yhteisten hankkeiden toteuttaminen alueen yritysten kanssa supistuu merkittävästi.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka vaikuttaa suuresti kehittämisvarojen ohjautumiseen Pohjanmaan maakuntiin. Siksi meidän on koottava alueellinen edunvalvonta- ja vaikuttamistoiminta laajapohjaiseen, samansuuntaiseen yhteistyöhön. Osaavaan työvoimaan ja TKI-toimintaan investoimalla varmistamme yhdessä, että tiede, tutkimus- ja innovaatiot ovat läsnä kaikkialla pohjalaismaakunnissa. Koulutus- ja TKI-toiminnan leikkaukset orastavan talouskasvun tilanteessa luovat näköalatonta tulevaisuutta ja kostautuvat pitkällä aikajänteellä.
On aika palauttaa luottamus koulutukseen ja osaamiseen. On luotava nykyiselle talouspolitiikalle uskottava vaihtoehto, jolla vahvistetaan, ei vain isojen kaupunkien, vaan myös kasvukeskusten ja maakuntien työllisyyttä, talouskasvua, elinvoimaa ja hyvinvointia. Tätä tukee osaaminen, joka tekee alueiden, organisaatioiden, yritysten ja yksilöiden oppimisesta jatkuvan strategisen kyvykkyyden. Tulevaisuuden työssä oppimisesta tulee jatkuvaa, mutta myös dynaamista ja osuvaa – oikeaa oppimista oikeaan aikaan.
Arto Rautajoki (sd.)
yhteiskuntatieteiden tohtori
SeAMK Oy:n hallituksen jäsen
Seinäjoki