En tiedä sinusta, mutta minä olen suhteellisen huono siivoamaan. Huono siinä mielessä, että vaikka sotkuisuus ja sekaisuus häiritseekin, sitä ei kuitenkaan voi tai kannata tehdä juuri nyt. Huomenna sitten.
Meillä on liian vähän varastotilaa, nämä tavarat ovat tässä vain vähän aikaa, viikkaan pyykit kaappiin ehkä vielä tänään, mutta joka tapauksessa vähän myöhemmin. Kaikki nuo ovat tuttuja keinoja siirtää epämiellyttäväksi kokemaani asiaa hieman tuonnemmaksi, toisin sanoen tapoja huijata itseäni.
Olen kuitenkin huomannut, että tekemällä ihan vain yhden pienen asian kerrallaan asunto tulee pikkuhiljaa siistimmäksi. Yhden laatikon voi viedä varastoon helposti, yhden kassillisen viikata kaappiin, osan tavaroista voi ottaa pöydältä milloin vain. Tällä onnistun laskemaan kynnystä tehdä enemmän ja saada näkyviä tuloksia aikaan.
Vaikka tuo “kikka” ei kuulosta kikalta laisinkaan, minulle se on ollut kiva tapa aloittaa ja saada asioita pikkuhiljaa tapahtumaan niin, että muutoksen huomaa. Sama toimii myös ajattelupuolella. Keskeneräisistä päässä pyörivistä suunnitelmista voi koostaa tekstin, jolloin kapasiteettia tuntuu vapautuvan muuhunkin ja painostava tekemättömyyden tunne poistuu.
Olen kirjoittanut kolme lopputyötä opiskeluja varten. Jokaisen kohdalla olen huomannut viivytteleväni ja huijaavani itseäni. Kuvittelen voivani siirtää tekemistä eteenpäin uskottelemalla itselleni, että ensi viikolla pystyn tekemään kokonaisen työpäivän lopputyön parissa. Tosiasiassa siirrän siten aloitusta aina vain tuonnemmaksi. Lopulta alan saada asioita aikaan vasta, kun pakotan itseni tekemään lopputyötä vähän joka päivä.
Tunti päivässä tarkoittaa hyvin nopeasti suurta määrää työtunteja, eikä tekemisen järjestystä tai sitä mitä piti seuraavaksi tehdä ehdi unohtaa. Näkyvää edistystä syntyy suhteellisen nopeasti ja se taas motivoi tekemään enemmän.
Miksi aloittaminen on niin hankalaa ja itsensä huiputtaminen niin helppoa? Mihin kaikkeen tällaista järjestelmällisyyttä voisikaan soveltaa? Liikuntatottumuksien parantamiseen? Aloitettujen kirjojen loppuun lukemiseen?
Esitän uuden vuoden lupaukseni jo tässä vaiheessa. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, mutta tekeminen kannattaa aloittaa heti.
Mikko Muilu
kaupunginvaltuutettu (vihr.)