Alko on kiinnostunut juomien vastuullisesta kotiinkuljetuksesta, kertoo viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho STT:lle. Se edellyttää hänen mukaansa, että esimerkiksi tehokkaasta ikärajan valvonnasta tulee pitää kiinni niin tuotteen myynti- kuin ostohetkellä.
– Myös alkoholin myyntiaikojen tulisi olla rajalliset, Iso-Aho sanoo.
Tällä hetkellä Alkon verkkokaupasta ostetut tuotteet noudetaan myymälästä.
Iso-Ahon mukaan pohjoismaisista alkoholimonopoleista Ruotsin Systembolagetilla on ollut kotiinkuljetusmahdollisuus vuodesta 2021 ja Norjan Vinmonopoletilla vuodesta 2001 lähtien. Molemmissa maissa kokemukset kotiin kuljettamisesta ovat hänen mukaansa olleet myönteisiä.
– Kummassakin maassa kotiinkuljetusmyynnin osuus on alle prosentin kaikesta myynnistä. Suurin osa alkoholista haetaan edelleen myymälöistä.
Ruotsi pilotoi kotiinkuljetusta vuosia ennen kuin mahdollisti sen koko maassa vuonna 2021. Ruotsissa käytännössä Systembolaget vähittäismyy lähes kaiken alkoholin, koska kaupoissa myytävän alkoholin raja on siellä 3,5 prosenttia.
Iso-Aho ei vielä ota kantaa yksityiskohtiin esimerkiksi siitä, miten kuljetus järjestettäisiin. Sen pohtimisessa voidaan hänen mukaansa hyödyntää muista Pohjoismaista saatuja kokemuksia.
Ylipäätään Alko pitää Iso-Ahon mukaan tärkeänä, että hallituksen alkoholia koskevissa esityksissä punnitaan kattavasti muutoksen vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja kansantalouteen, koska alkoholi ei ole tavanomainen hyödyke.
– Esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO pitää pohjoismaista mallia alkoholin vähittäismyynnistä parhaana käytäntönä. Kulutus on Pohjoismaissa Euroopan alhaisinta.
Lakia valmistellaan
Hallitus kaavailee, että Alkolle tulisi ensi vuonna oikeus myydä verkkokaupan kautta kuluttajille kotiinkuljetuksella omia tuotteitaan, kuten viinejä.
Hallituksen tavoitteena on mahdollisimman kilpailuneutraali sääntely. Alkoholin verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen mahdollistavaa lainmuutosta valmistellaan jo sosiaali- ja terveysministeriössä (STM).
Hallituksen suunnitelmissa on, että alkoholia voisi ensi vuonna tilata kotiinkuljetuksella myös kaupasta ja ravintolasta. Käymisteitse valmistettua alkoholia, kuten olutta ja siideriä, voisi tilata kaikilta tahoilta, joilla on vähittäismyyntioikeus eli esimerkiksi kaupoista, kioskeista, ravintoloista ja kuljetuspalveluista, kuten Wolt ja Foodora.
Tilattavien juomien prosenttirajat olisivat samat kuin kaupoissa. Nykyisin raja on 5,5 prosenttia alkoholia, mutta se on nousemassa 8 prosenttiin.
Tavoitteena on, että muutosesitys voitaisiin antaa eduskunnalle jo kevätistuntokaudella ja laki tulisi voimaan ensi vuoden syksyllä.
THL:n tutkimusprofessori: Monta sudenkuoppaa
Tutkimusprofessori Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo, että verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen vaikutuksia tai järkevyyttä on mahdollista arvioida vasta sitten kun esityksen yksityiskohdat ovat tiedossa. Vaikutukset ovat kiinni paljon siitä, miten systeemi pystytään rakentamaan.
Hän kuvailee, että tällä hetkellä alkoholin luovutuspisteitä ovat kaupat, joilla on vähittäismyyntilupa, mutta jatkossa pisteitä, joissa alkoholia luovutetaan, olisi niin monta kuin on katuosoitteita.
– Hallituksen tahtotila tuntuu olevan, että myös uudella systeemillä pystyttäisiin valvomaan, ettei alaikäisille ja päihtyneille toimiteta alkoholia. Sitä, toimiiko tämä tavoite käytännössä, voi arvioida vasta sitten, kun tarkat pykälät ovat tiedossa, Mäkelä sanoo STT:lle.
Hän uskoo, ettei lakimuutoksen kirjoittaminen ja valvonnan miettiminen ole ihan niin helppoa kuin ihmiset ehkä ajattelevat.
– Siinä on monta sudenkuoppaa, miten se voi mennä pieleen.
Valvira vastuussa valvonnasta
Valvira on vastuussa valvonnasta, mutta Mäkelää mietityttää, miten se voidaan toteuttaa. Kuka esimerkiksi saa toimittaa alkoholin kotiin, ovatko he kaupan työntekijöitä vai voiko sen tehdä kuka tahansa ruokalähetti? Miten siinä tapauksessa tällaiset usein väliaikaistöitä tekevät työntekijät koulutetaan ja saadaan kiinnostumaan vastaanottajan henkilöllisyyden tarkistamisesta, ja miten valvoja voi valvoa että ikärajatarkistukset hoituvat?
– Periaatteessa olisi varmaan helppo rakentaa teknologia, jolla otetaan kuva henkilöllisyystodistuksesta, niin että valvoja voisi todentaa iän tarkistamisen, mutta salliiko tietosuoja-asetus sen ja mihin tällainen henkilötiedot tallennettaisiin. Tällaisia juridisia kysymyksiä tässä varmaan riittää paljon ratkottavaksi.
Prosenttirajan nostolla tuskin vaikutusta
Torstaina lausunnoille lähti luonnos kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostamisesta kahdeksaan. Mäkelän mukaan sen ei odoteta aiheuttavan valtaisan suurta kulutuksen nousua.
Siksi häntä ihmetyttääkin, että hallitus aikoo käyttää siitä saatavia kokemuksia selvittääkseen, voisiko kaupassa myydä seuraavaksi 15-prosenttisia viinejä.
– Jos nyt todettaisiin, että kauppojen on sallittu myydä tuotteita, jotka eivät kuluttajia kiinnostaneet, niin tällä on kovin vähän annettavaa sen arvioimiseksi, mitä tapahtuu jos kauppoihin vietäisiin viinit, joiden menekki ja menekin kasvumahdollisuus on ihan toista luokkaa.
Mäkelän mielestä olennainen kysymys on, onko Suomessa enää tulevaisuudessa valtion yksinoikeusjärjestelmää eli Alkoa, jossa myydään viiniä ja väkevämpiä alkoholeja. Sen vaikutuksesta alkoholinkulutukseen on tutkimusnäyttöä.
– Sen pohjaa yritetään tässä hallitusohjelmassa murentaa monelta eri suunnalta. Murennetaanko sitä pienissä palasissa niin kauan, että se tulee lopulta mahdottomaksi ja sitä kautta kaadetaan koko nykysysteemi.