Sotaa nähnyt ja usein myös ulkoisen tuen puutteeseen pettynyt päämajamestari, kenraaliluutnantti Airo, jota vaiteliaaksi kenraaliksi tituleerataan, sanoi aikoinaan: ”Reserviin siirretyt kenraalit vaietkoon!” Kyllä virkahuoneessaan tänään istuvat turvallisuustilannettamme seuraavat ovat paremmin pakassa sisällä, kuin parin minuutin lausuntoja antavat professorit ja reservissä olevat kenraalit – toivottavasti?
Kannattaa myös muistaa ”puolueettomuuden” autuuteen vedottaessa viimeisen jääkärin, viisi sotaa kokeneen jääkärikenraali Väinö Valveen lausuntoja EU-jäsenyydestä ja liittoutumisesta vuonna 1994: ”EU:n jäsenenä Suomi ei enää ole yksin. Suomi ei ole yhdestäkään itsenäisyytensä aikaisesta sodasta selvinnyt ilman ulkopuolista apua!”
Kimmoke tähän kolumniin syntyi lentokoneessa 10.9. Turkin helteestä kohti kotimaata lennettäessä. Vieruspenkin matkalainen antoi Iltasanomat minulle luettavaksi. Ruotsin turvallisuudestahan siellä puhuttiin. Oli saatettu tietoon uusi, rehellinen Ruotsin turvallisuusanalyysi. Venäjä nähtiin potentiaalisena uhkana. Ei uutta Ruotsin historiassa! Niin on nähty 1300-luvulta lähtien. On tuo Suomi ollut siinä aina iskun ensimmäisenä vastaanottajana! Gott sei dank!
Ruotsissa on aina seurattu silmä tarkkana Suomen turvallisuuspolitiikaan liittyviä päätöksiä ja niistä johtuvia toimenpiteitä. Arviot Suomen turvallisuuspolitiikan ja puolustuksen uskottavuudesta tehdään kuitenkin Ruotsin puolustusvoimien esikunnissa ja näiden esittelyjen perusteella maan eduskunnassa. Näihin arvioihin eivät Suomen eduskunnan tai hallituksen usko, toivomukset tai selvitykset vaikuta.
Taustalla on ollut ja on edelleen hankittu tiedustelutieto sekä Venäjän ja aikanaan Neuvostoliiton sotilaspoliittinen ”hyvä tai huono” käyttäytyminen. Omia vivahteitaan ruotsalaisten arvioihin ovat vuodesta 1918 lähtien antaneet Suomen poliittisen johdon turvallisuuspoliittiset päätökset ja puolustuksemme uskottavuus.
Ruotsin arviot Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta kylmän sodan ja yya-sopimuksemme aikaisista vuosista eivät olleet meille kovin mairittelevia. Ruotsissa ja Naton esikunnissa nähtiin yya-sopimuksen poliittisten korurakenteiden läpi.
Tänään on maassamme edetty pitkälle yya-sopimuksen korulauseiden sijoittamisesta jokaiseen ulkopoliittiseen lausuntoon. Tilalle on löytymässä vakuuttelu syvenevästä sotilaallisesta yhteistoiminnasta Ruotsin kanssa. Myös sana ”puolustusliitto” on vilahdellut näiden ulostulojen yhteydessä.
Iltasanomien tiedot Ruotsissa julkaistuista kahdesta turvallisuuspoliittisesta tutkimuksesta eivät tue kuvaa kohti ”puolustusliittoa” etenevästä sotilaallisesta yhteistoiminnasta.
Käsite ”liitto” on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa ylittämätön poliittinen kynnys. Kynnys tuskin ylittyy vaikka nykyinen oppositio astuisi valtakunnan johtoon?
Kyllä Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut on löydettävä ikioman tilanteenarviointimme perusteella. Kannattanee silti silmä tarkkana seurata Ruotsin sisäpoliittisen tilanteen vaihteluja, jotta ei taas kerran herättäisi ”kasakan nauruun”. Jokaisen maan poliittinen johto vastaa kuitenkin lopulta vain oman maansa turvallisuudesta!
ASKO KILPINEN