Alfred Kordelinin säätiö on myöntänyt 50 000 euron palkinnot faktantarkistuspalvelu Faktabaarille, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahdelle sekä kirjailijana ja kääntäjänä työskentelevälle Stefan Mosterille.
Säätiö jakaa vuosittain kahdesta kolmeen palkintoa ihmisille, työryhmille ja yhteisöille, joiden se katsoo tekevän tärkeää työtä tieteessä, kulttuurissa ja kansalaisyhteiskunnassa. Ehdotuksia palkinnon saajiksi tuli säätiön mukaan tänä vuonna yli 50.
Faktabaari on verkossa toimiva, kaikille avoin faktantarkistuspalvelu, jonka on perustanut Avoin yhteiskunta ry. Palkintoperusteissaan palkintotoimikunta kehuu palvelun tarjoavan "ainutlaatuisen turvatakuun kasvavaa disinformaatiota vastaan".
– Työ on tärkeää aikana, jolloin väärä tieto voi levitä huimaavalla vauhdilla, perusteissa sanotaan.
Lisäksi toimikunta sanoo Faktabaarin osoittaneen välttämättömyytensä kriisitilanteissa ja demokratian saranakohdissa, kuten vaalien alla, koronaviruspandemian aikana sekä Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa.
Moster on kääntänyt mahdotonta
Stefan Mosteria toimikunta kehuu poikkeuksellisen mittavasta työtä suomenkielisen kaunokirjallisuuden saksantajana ja sanoo tämän edistäneen suomalaisen kirjallisuuden asemaa ja näkyvyyttä korvaamattomalla tavalla.
Toimikunta ylistää myös Mosterin taitavuutta ja kielellistä virtuositeettia. Merkittävimpänä aikaansaannoksena se pitää Volter Kilven teosten saksantamista, koska Kilven teoksia on omaperäisen tyylin ja rikkaan kielen vuoksi pidetty mahdottomina kääntää.
Zoonoosivirolofian professori Olli Vapalahti saa palkintonsa korkeatasoisesta ja vaikuttavasta tutkimuksesta, joka käsittelee eläinten ihmisiin välittämiä virussairauksia. Toimikunta katsoo, että Vapalahdella on kyky tuottaa tietoa nopeasti ja taito ilmaista asiat selkeästi, ymmärrettävästi ja kiihkottomasti.
Lisäksi toimikunta painottaa Vapalahden keskeistä roolia koronaviruksen analysoinnissa ja muistuttaa tämän olleen median käytettävissä, kun asiantunteville lausunnoille oli ennennäkemätön tarve.
– Vapalahden johdonmukaisesti harjoittama erilaisten eläinvälitteisten virustautien tutkimus on esimerkki pitkäjänteisen perustutkimuksen tarpeellisuudesta. Perustutkimukselle on usein vaikea heti nähdä käytännön sovellusmahdollisuuksia, ja se ei ole useinkaan päivänkohtaisen trendikästä, perusteissa sanotaan.