Vastaamo-oikeudenkäynnissä syytetty Aleksanteri Kivimäki saapui keskiviikkona vapaalta jalalta käräjäoikeuden istuntoon. Yli vuoden tutkintavankeudessa ollut Kivimäki vapautettiin ja asetettiin matkustuskieltoon maanantaina.
Kivimäkeä oli Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa vastassa runsaasti mediaa. Kivimäki vastaili toimittajien kysymyksiin hyväntuulisen oloisena ja kertoi haluavansa selvittää häntä koskevat rikosepäilyt.
– Hyvähän tämä on selvittää pois alta, hän sanoi.
Kivimäki on kiistänyt kaikki syytteet. Hän kommentoi myös oikeuden maanantaista vapauttamispäätöstä.
– Ollaan lähinnä yllättyneitä, kuinka kauan siinä kesti, että päästiin tähän pisteeseen, Kivimäki sanoi ja toivoi, että häntä koskeva matkustuskieltokin kumotaan pian.
Syyttäjä oli perustellut Kivimäen vangitsemista vaaralla, että Kivimäki yrittäisi pakoilla syytteitä ja oikeudenkäyntiä.
– Täällähän minä olen paikan päällä. En tiedä, onko siinä tilanteessa tapahtunut mitään muutosta, Kivimäki sanoi.
Päätöksessään Kivimäen vapauttamisesta käräjäoikeus otti huomioon tutkintavankeuden keston sekä sen, että syytteet asiassa on luettu ja Kivimäki on vastannut niihin. Lisäksi häntä on jo kuultu henkilökohtaisesti käräjillä.
Kivimäellä ei ole enää velvollisuutta tulla paikan päälle käräjäoikeuteen jäljellä olevina käsittelypäivinä. Kivimäki on kuitenkin sanonut, että aikoo osallistua niihin.
"Sama todennäköisyys pariin Eurojackpot-voittoon"
Keskiviikkona istunnossa kuultiin keskusrikospoliisin (KRP) asiantuntijaa virtuaalivaluuttasiirroista, jotka syyttäjän mukaan tukevat syytteitä Kivimäkeä vastaan.
Kun Vastaamoon kohdistunut tietomurto tuli ilmi, KRP teki valeoston Vastaamon kiristäjän bitcoin-osoitteeseen. Erinäisten mutkien kautta ja muututtuaan välillä monero-virtuaalivaluutaksi rahat päätyivät KRP:n mukaan Kivimäen sekä toisen, Virossa asuvan miehen tileille.
Kotisivuillaan monero mainostaa itseään kryptovaluuttana, jolla tehtyjä siirtoja ei pysty jäljittämään. KRP:n lisätutkintapöytäkirjassa monero-analyysia koskeva osuus on kokonaan salattu. Myös käräjäkäsittelystä osa käytiin suljetuin ovin.
Julkisessa osuudessa KRP:n vanhempi rikoskonstaapeli Aleksi Mäntymaa kertoi, että monero-siirtojenkin jäljittäminen on mahdollista, mutta järjestelmän ominaisuuksien vuoksi se perustuu aina vain todennäköisyyksiin. KRP kuitenkin katsoo, että se on analyysissaan pystynyt selvittämään rahan liikkeet erittäin suurella todennäköisyydellä.
– Pari Eurojackpot-voittoa saman viikon aikana vastaa todennäköisyyttä, että näin kävisi (sattumalta), Mäntymaa kuvasi yhtä vaihetta poliisin jäljitystyössä.
Aiemmin Kivimäki on kiistänyt oikeudessa poliisin löydökset ja sanoi, että rahojen liikkeitä ei ole pystytty selvittämään poliisin kertomalla tavalla. Keskiviikkona puolustus ei esittänyt Mäntymaalle kuin yhden kysymyksen. Puolustuksen mukaan sillä on käynnissä oma selvityksensä rahasiirroista.
KRP on aiemmin kertonut, että sen analyysissa esiin nousseen Virossa asuvan miehen rooli on epäselvä. Viron poliisi on kuullut miestä, ja KRP on kertonut selvittävänsä, onko häntä syytä epäillä rikoksesta.
Tietomurto marraskuussa 2018
Kivimäkeä, 26, syytetään lokakuun lopulla alkaneessa oikeudenkäynnissä muun muassa törkeästä tietomurrosta ja törkeästä kiristyksestä. Syyttäjät vaativat Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta yhteensä yli 21 000 uhriin kohdistuneista rikoksista.
Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.
Syyttäjien haastehakemuksen mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 "yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa" Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan itselleen.
Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tuolloin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.
Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Tietoja julkaistiin pääosin internetin pimeässä Tor-verkossa. Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.
Poliisi alkoi tutkia Vastaamon tapausta syksyllä 2020. Kivimäki otettiin kiinni viime vuoden helmikuussa Ranskassa Pariisin lähellä sijaitsevassa Courbevoien kunnassa.
Ranskalaismedian mukaan paikallinen poliisi meni asuntoon kotihälytystehtävälle, ja asunnossa ollut mies näytti poliisille romanialaisia henkilöpapereita. Poliisin tarkastaessa miehen tietoja kävikin ilmi, että tämä oli Vastaamo-tietomurrosta epäilty suomalaismies.