Ahvenanmaalta on löytynyt rantaan huuhtoutunut kuollut villisika, jonka kuolinsyyksi epäillään afrikkalaista sikaruttoa, kertoo Ålands Radio.
Kyseessä on sikojen, villisikojen ja minisikojen vakava verenvuotokuumetauti, jonka aiheuttaa ASF-virus. Ruokaviraston mukaan afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen.
Kaikkien kuolleiden villisikojen kuolinsyyksi epäillään automaattisesti afrikkalaista sikaruttoa. Ahvenanmaalta löytyneen nuoren villisian kuolinsyy selviää aikaisintaan tänään, kun koetulokset valmistuvat.
Näytteet ovat tutkittavana Ruokavirastossa. Erityisasiantuntija Leena Oivanen virastosta sanoo STT:lle, että tässä vaiheessa kyseessä on rutiinitutkimus.
– Kuolleita villisikojahan nyt löytyy silloin tällöin. Ne tutkitaan aina afrikkalaisen sikaruton varalta, Oivanen sanoo.
– Tähän asti kyseessä on meidän näkökulmastamme rutiinitapaus. Jos tautia löytyisi, asia muuttuisi ja olisi uutinen.
Villisian löysi yksityishenkilö Möckelön alueelta. Ahvenanmaan maakuntahallitus on pyytänyt ihmisiä välttämään oleskelua alueella.
Maakuntahallituksen eläinlääkäri Laura Ölander arvioi Ålands Radion mukaan, että villisika oli tullut Ahvenanmaalle todennäköisesti Ruotsin puolelta. Ölanderin mukaan nuoret villisiat liikkuvat usein saaristossa etsimässä uusia elinalueita.
Ruotsissa ensimmäinen tapaus tänä syksynä
Ruokaviraston mukaan afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa. Uhka taudin leviämisestä Suomeen on kuitenkin kasvanut.
Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy Euroopassa muun muassa Ruotsissa, Baltian maissa, Puolassa ja Saksassa.
Ruotsissa afrikkalaista sikaruttoa löydettiin ensimmäinen kerran vasta tänä syksynä. Tautia oli löytynyt kuolleesta villisiasta Fagerstan lähistöltä Keski-Ruotsista elokuun lopussa. Ruotsin maatalousvirasto ei tuolloin tiennyt, miten tartunta oli päässyt Ruotsiin.
Viranomaiset kuitenkin arvelivat, että tartunta oli saattanut tulla ihmisten eikä villisikojen kautta. Tartunta voi levitä sianlihan välityksellä tai niin, että ihminen kantaa virusta esimerkiksi kengissä tai ajoneuvoissa.
Ruokaviraston Oivasen mukaan samalta alueelta on sittemmin löydetty kymmeniä tartuntatapauksia lisää.
– Pari päivää sitten tieto oli, että Keski-Ruotsista on löydetty yhteensä 49 positiivista villisikatapausta, Oivanen kertoo.
– Kaikki tapaukset ovat alueelle perustetulla rajoitusvyöhykkeellä. Vyöhykettä ei ole tarvinnut myöskään laajentaa.
Metsästysmatkoja Keski-Ruotsiin syytä välttää
Tartuntojen vuoksi Ruokavirasto suosittelee toistaiseksi välttämään metsästysmatkoja Keski-Ruotsiin. Viraston mukaan riski taudin leviämisestä Suomeen on olemassa, vaikka matkoilla metsästettäisiin muitakin eläimiä kuin villisikoja.
Oivasen mukaan Ruotsissa on tutkittu runsaasti myös Keski-Ruotsin rajoitusvyöhykkeen ulkopuolella kuolleita ja metsästettyjä villisikoja. Niistä ei ole löytynyt lainkaan afrikkalaista sikaruttoa. Vaikuttaisi siis vahvasti siltä, että tartunnat ovat Ruotsissa rajautuneet selkeästi yhdelle alueelle.
Tästä syystä Oivanen ei pidä todennäköisenä, että Ruotsin rannikolta olisi ajautunut Ahvenanmaalle villisika, jolla olisi ollut tartunta.
– Tällä haavaa ei vaikuta olevan minkäänlaista riskiä, että sieltä ajelehtisi jokin tartuntavaarallinen villisika Suomen puolelle, Oivanen sanoo.
– Kyllä tässä siinä mielessä aika rauhallisin mielin ollaan, mutta asia tutkitaan tietenkin.
Iso ongelma sikataloudelle
Afrikkalaista sikaruttoa aiheuttava virus on Oivasen mukaan herkkä leviämään. Tautiin ei ole olemassa rokotetta tai parantavaa hoitoa. Tauti voi tarttua villisioista myös tuotantosikoihin. Tartunnat käyvät sikataloudelle kalliiksi.
– Tällöin siat pitää hävittää ja tilat saneerata, Oivanen kertoo.
– Jos tautia ylipäätään esiintyy maassa, se voi pysäyttää maan sianlihan viennin ja haitata elintarvikevientiä muutenkin.
Esimerkiksi Aasian maat, joihin viedään myös Suomesta sianlihaa, ovat Oivasen mukaan erittäin tarkkoja eläintautikysymyksistä.
Oivasen mukaan afrikkalainen sikarutto on levinnyt Euroopassa huolestuttavasti vuodesta 2014 lähtien, jolloin se ilmaantui Baltiaan. Tautia esiintyy kaikkiaan 14:ssä EU:n jäsenmaassa.
– Tauti näyttää leviävän Manner-Euroopassa aika vääjäämättömästi. Siellä on vahva villisikakanta, ja ne pääsevät kantamaan tautia maasta toiseen, Oivanen kertoo.