Suurin ihmisoikeuskysymyksemme on ollut käsissämme iät ja ajat. Valitettavasti emme ole yhteiskuntana onnistuneet pääsemään sen kanssa eteenpäin samalla tavalla kuin muiden vähemmistöjen oikeuksien kanssa.
Tuomas Enbuske oivalsi tuoreessa Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnissaan kuinka toimintarajoitteiset ihmiset ovat – kuten homoseksuaalit 80-luvulla – päässeet vasta siihen pisteeseen, jossa heitä esitetään populäärikulttuurissa sketsihahmoina tai suvaitsemisen ja paapomisen kohteena.
Suvaitseminen on järkyttävä sana. Mielestäni meidän tulisi suvaitsemisen sijaan kunnioittaa jokaista persoonaa erilaisuutta karttamatta.
Kun toimintarajoitteiset ovat yhteiskunnassa vasta saavuttaneet suvaitsemisen kohteena olon, on matkaa tasavertaisuuteen ja osallisuuteen kurottavana pitkä matka. Toiseuttamisen kulttuuri on niin pitkällä, että sen juurineen repimiseen tarvitaan meitä kaikkia.
Vastikään Seinäjoella palkansaajapaneelissa vieraillut Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen nostikin vammaisten ja osatyökykyisten kohtelun voimakkaasti esiin.
Menetämme paljon pääomaa katsomalla ulkoisiin piirteisiin ja syrjimällä 90 %:a vammaisista ihmisistä työelämässä – jopa korkeakoulutettuja.
Kuka tästä ongelmasta ottaa kopin? Kuinka vammaisilla ihmisillä on mahdollisuuksia nousta yhteisvoimin barrikadeille, kun sadat erilliset vammaisjärjestöt lähettelevät jäsenilleen paperikirjeitä ja toimivat maan alla pienillä resursseilla.
Nyt olisi oikea aika puhaltaa yhteen hiileen ennen kuin nuotio sammuu.
Vertaistuessa on valtava voima, joten yhteyden rakentaminen täytyy aloittaa alusta. Yhteiseltä pohjalta, jossa ruohonjuuritason toiminta on näkyvää ja tavoittavaa.
Seinäjoella vammaisjärjestöt ovat kovasti yrittäneet tavoittaa nuoria mukaan toimintaan, mutta vammaisuuden aiheuttama stigma ei houkuttele. Kuitenkin vertaisiaan kohtaamalla olisi mahdollista päästä paremmin sinuiksi itsensä kanssa ja kokea yhteyttä.
Tarvitsemme mukaan sinut yrittäjä, palkansaaja, opettaja, julkisen puolen päättäjä tai virkamies taikka urheiluseuran aktiivi. Ole ennakkoluuloton ja kohtele kaikkia samoilla standardeilla. Noudata vastuullisuusohjelmaasi tai laadi sellainen.
On eri asia yrittää suvaita erilaista ihmistä ja heittää tälle verhon taa makupaloja kuin ottaa hänet eturiviin, osaksi yhteistä ylpeyttä ja tekemisen meininkiä, kunnioittaen tätä. Toimintarajoitteiset ihmiset eivät ole sketsihahmoja tai paaponnan tarpeessa, vaan syrjintäviidakossa yhteiskuntamme nokkelimmiksi ja sopeutuvimmiksi toimijoiksi marinoituneita neroja. Ota koppi!
Juha Julmala (kesk.)
alue- ja kuntavaaliehdokas
Seinäjoki