PUNNITTUA PÖRINÄÄ: Myönnän, tulee katseltua joskus liikaa amerikkalaisia mäiskintäelokuvia. On merkillistä, että vaikka aseen omistaminen kuuluu vankkaan amerikkalaiseen kulttuuriperintöön, kuitenkin Yhdysvaltain elokuvateollisuus koettaa saada meidät vakuuttuneiksi siitä, että jenkit ovat maailman huonoimpia ampujia.
Sankari ampuu Magnum 44:llä pahiksia kohti satoja laukauksia, eikä siinä jouda pahemmin latailemaan. Sitten konepistoolisarjat päälle, eikä vaan meinaa osua.
Pahiksella on Smith & Wesson, Beretta ja Ruger. Kun pahis ampuu, sankari tekee hallittuja luodinväistöliikkeitä ja kuperkeikkoja. Kun on ammuttu kuusikymmentätuhatta laukausta, sankarihyvis saa tietenkin osuman joko olkapäähän, käteen tai jalkaan. Sankarin ei oikein sovi haavoittua takapuoleen tai palleihin. Menisi ihan munattomaksi koko äksöni.
Sankari kuuluu tai on kuulunut legendaariseen Yhdysvaltain merijalkaväkeen, jonka kouluttajilla on kova ääni. Sankarilla on tietenkin takanaan hirvittävä psyykkinen trauma (aivan kuin meikäläiselläkin, koska kauan sitten pudotin ja särjin kossupullon). Voidakseen olla sankari hänen täytyy kärsiä ja tehdä henkensä uhalla epäitsekkäitä ratkaisuja.
Naiset ja lapset ovat perinteisesti kuuluneet sankarin pelastettaviin. Toimintaelokuvissa riittää naisillekin hyviä rooleja. Ei tarvitse osata näytellä ihmeempiä, kunhan on aina pulassa ja pelastettavana ja jaksaa kiljua apua elokuvan alusta loppuun.
Pitäisikö unohtaa se Nato? Jos Nato-joukotkin ovat yhtä huonoja ampujia kuin jenkit elokuvissa, kuinka mahtaisi käydä rauhanpuolustamisen? Pitäisikö Suomellakin olla omasta takaa jotain vastaavaa ja yhtä karismaattista kuin Yhdysvaltain merijalkaväki? Vaikkapa Suomen järvijalkaväki, tuhansien järvien maata kun puolustetaan.
Meillä ei patruunoita tuhlattaisi, vaan jokaisen laukauksen pitäisi olla tarkoin harkittu ja budjetoitu. Varustetaso olisi tietysti huippuluokkaa. Nokia lähtisi uuteen nousuun, kun sen paras tuote, Nokian kumisaappaat, toisi uutta nostetta Suomen järvijalkaväelle tehtävien saapashankintojen vedättämänä.
Varusmiehet, ei kun varushenkilöpalveluksessa olevat järvijalkaväen valioyksilöt, joutuisivat läpäisemään ankaran koulutuksen ja testit. Siihen kuuluisi suojuoksu, Sulkavan soutu ja eukonkanto. Kotimainen äksönleffa löytäisi vihdoinkin uuden sankarityypin, kun traumatisoitunut (sauna paloi) sankari vetelisi turpaan pahiksia.
Allu Tuppurainen
PS. Kotimaisen äksönleffahankkeeni rahoitus etenee. Neuvottelut Sylvester Stallonen kanssa ovat loppusuoralla. Hän lupautui mukaan, jos saa käyttää tappelukohtauksissa rollaattoria.