Ak­ku­teh­das­alueen lä­hei­sen Ris­ti­num­men mai­net­ta yri­te­tään puh­dis­taa mil­joo­na­pa­nos­tuk­sil­la - "Kyllä tämä va­li­tet­ta­vas­ti vie­lä­kin aika slum­mi­alue on" 

Vaasa
Vaasan kaupunki haluaa parantaa Ristinummen imagoa. Panostukset alueeseen ovat nyt isoja. Muun muassa Variskan yhtenäiskoulun laajennus maksoi 9,5 miljoonaa euroa. Alueelle on suunnitteilla myös uusia asuinrakennuksia.
Vaasan kaupunki haluaa parantaa Ristinummen imagoa. Panostukset alueeseen ovat nyt isoja. Muun muassa Variskan yhtenäiskoulun laajennus maksoi 9,5 miljoonaa euroa. Alueelle on suunnitteilla myös uusia asuinrakennuksia.
Kuva: Jarno Pellinen

Vaasan Ristinummeen panostetaan nyt miljoonia euroja. Akkutehtaan tulo Vaasaan saattaa ratkaista lopullisesti alueen huonon maineen.

Ristinummi on saanut valtiolta viime vuosina kehitysrahaa viihtyvyyden parantamiseksi. Ongelmalähiöksikin kutsuttu alue on Vaasan kaupunginosista suurimpia, ja sen sisällä on toisistaan poikkeavia alueita.

Asuinalueen ytimessä on 70-luvulla rakennettuja hissittömiä vuokrataloja. Kaupunki kaavoitti alueen perälle samalla vuosikymmenellä isoja omakotitalotontteja.

Vaasalainen Jorma Pellinen on viihtynyt Ristinummella vuodesta 1977. Hän asuu pientaloalueella, jossa vaihtuvuus naapurustossa on ollut pientä. Hän viihtyy alueella, mutta on huolissaan palveluiden jatkuvasta vähenemisestä.

– Terveyskeskus pitäisi ainakin saada takaisin.

Miten muuten kehittäisit asuinaluetta?

– Frisbeekentän lammikon ympäristöstä voisi rakentaa kivan virkistysalueen kaupunkilaisille. Siellä voisi uidakin, jos Vaasan Vedeltä vedettäisiin sinne putket. Sinne voisi istuttaa myös kaloja, Pellinen visioi.

Pellinen kehuu asuinalueensa yhteisöllisyyttä. Samalla kadulla asuvat ihmiset tulivat tutuiksi, kun taloja rakennettiin.

– Kävimme katsomassa toistemme rakennusvaiheita, ja tarvittaessa aina autoimme toisiamme. Kaikilla oli silloin pieniä lapsia. Olemme viettäneet naapuruston kanssa yhdessä monia lakkiaisjuhlia ja muita juhlapäiviä.

Ristinummen ylpeydeksi Pellinen nimeää hyvät ulkoilu- ja retkeilymahdollisuudet.

– Pilvilampikin on ihan vieressä, ja kun mennään Vesilaitoksentien yli, ollaan jo korpimaastossa, hän kehuu.

Jorma Pellinen on asunut Ristinummella vuodesta 1977. Hän on viihtynyt alueella, mutta on huolissaan palvelujen vähentymisestä.
Jorma Pellinen on asunut Ristinummella vuodesta 1977. Hän on viihtynyt alueella, mutta on huolissaan palvelujen vähentymisestä.
Kuva: Jarno Pellinen

Ristinummen kehittämiselle selkeä tarve

Ympäristöministeriön lähiöohjelman tavoitteina on muun muassa asumisen monipuolistaminen ja palveluiden turvaaminen, kertoo asuntopäällikkö Jonas Nylén .

Ristinummen kehittämiselle on kaupungissa nähty selkeä tarve. Alue on Nylénin mukaan sosioekonomisesti tarkastellen heikommassa asemassa kuin muut Vaasan asuinalueet. Yksi syy tähän on vanha asuntokanta.

– Alueen rakennettuun ympäristöön ja infrastruktuuriin on lähiöohjelman aikana tehty useita kymmeniä toimenpiteitä vajaan 2 miljoonan euron budjetilla.

Avustuksia ovat saaneet myös alueella toimivat kulttuuri- ja nuorisopalvelut. Lähiöohjelman rahoituksen pääpaino on ollut infran ja rakennetun ympäristön toimissa.

Asuntopäällikkö Jonas Nylénin mukaan Ristinummen kehittämiselle on ollut selkeä tarve. Se on sosioekonomisesti tarkastellen heikommassa asemassa kuin muut Vaasan asuinalueet.
Asuntopäällikkö Jonas Nylénin mukaan Ristinummen kehittämiselle on ollut selkeä tarve. Se on sosioekonomisesti tarkastellen heikommassa asemassa kuin muut Vaasan asuinalueet.
Kuva: Eetu Sillanpää

Pientaloalueella eläminen koetaan rauhalliseksi

Vaasalainen Eero Takala on asunut Ristinummella vuodesta 1978. Hän arvostaa erityisesti asuinaluetta ympäröivää luontoa. Palveluja hän sanoo kaipaavansa lisää.

– Ostoskeskus ja terveyskeskus olisi kiva saada takaisin. H-taloon mentäessä aikaa tuhlaantuu parkkipaikan etsimiseen, Takala harmittelee.

Hän kertoo asuneensa ensimmäiset 14 vuotta Ristinummella kerrostalossa, jossa eläminen oli "melko rauhatonta". Viime 30 vuotta hän on asunut rauhallisella omakotitaloalueella.

– Olen maalla syntynyt ja tykkään tällaisesta rauhallisesta paikasta ja ympäristöstä, hän kehuu.

Esko Kanstren kertoo asuneensa Ristinummella 13 vuotta. Hänen mielestä asuinalue on "kaikesta sivussa".

– Ehkä akkutehtaan tulo kaupunkiin muuttaa tilannetta.

Mitä Ristinummelta puuttuu?

– Täältähän puuttuu melkein kaikki, kuten pankit ja kunnon kaupat.

Mitä hyvää asuinalueessa on?

– Kyllä tämä valitettavasti vieläkin aika slummialue on. Ei täällä kuitenkaan varsinaisesti rauhatonta ole, hyvin täällä kaikkien kanssa pärjää. En kai minä muuten olisi täällä näin pitkään asunut.

Miten kehittäisit aluetta?

– Ostoskeskus olisi mukava saada takaisin. Sieltä pitäisi vain saada pidettyä juopot poissa. Toivottavasti kaupunki saa edes nämä tiet kuntoon, Kanstren vastaa.

Esko Kanstren on viihtynyt Ristinummella 13 vuotta. Hän toivoo, että mahdollisten akkutehtaiden tulo parantaisi palveluita alueella.
Esko Kanstren on viihtynyt Ristinummella 13 vuotta. Hän toivoo, että mahdollisten akkutehtaiden tulo parantaisi palveluita alueella.
Kuva: Jarno Pellinen

Ristinummen keskukseen iso uusi päiväkoti?

Ristinummen asukkaita on osallistettu kehittämistoimiin muun muassa kahdella karttakyselyllä. Nylén sanoo olevansa tyytyväinen, että kyselyihin vastasi lähes 1 000 asukasta.

Tulevista hankkeista hän mainitsee Variskan yhtenäiskoulun vanhan osan kunnostamisen. Lisäksi hän kertoo, että Ristinummen keskukseen on ideoitu uutta isoa päiväkotia.

Nylénin mukaan uusi päiväkotirakennus voisi käsittää tiloja myös muille mahdollisille toimijoille. Nylén muistuttaa, että hanke on vasta ideointivaiheessa.

– Hanke olisi toteutuessaan merkittävä ja kustannukset suuret. Modernit ja terveet tilat vaikuttaisivat lasten hyvinvointiin olennaisesti ja olisivat alueelle muutenkin hyvä piristysruiske, Nylén toteaa.

Ristinummen keskukseen suunnitellaan myös uusia asuinrakennuksia. Lisäksi Pappilanmäen laajennusosan asemakaavoitus on käynnistynyt. Sinne on suunnitteilla pien- ja rivitaloja.

– Myös muita Ristinummen alueita on mahdollisesti tulossa asumisen täydennysrakentamisen käyttöön.

Alueelle ei juuri ole rakennettu uusia asuinrakennuksia viime 20 vuoden aikana. Nyt on hänen mukaansa aika nostaa alueen imagoa.

– Asuntojen kysyntä on oleellinen asia. Mahdolliset akkutehtaat ovat siinä keskeisessä asemassa. Ristinummi sijaitsee kohtalaisen lähellä akkutehdasaluetta.

Asuntopäällikkö Jonas Nylén kehuu Ristinummen sijaintia akkutehdasaluetta ajatellen. Ristinummelle kaavaillaan hänen mukaansa uusia asuntoja 1000 asukkaalle.
Asuntopäällikkö Jonas Nylén kehuu Ristinummen sijaintia akkutehdasaluetta ajatellen. Ristinummelle kaavaillaan hänen mukaansa uusia asuntoja 1000 asukkaalle.
Kuva: Mikko Kiero

Akkutehdashankkeet lisäävät uusien asuntojen tarvetta Vaasassa

Ristinummella on paljon vanhoja kaupungin omistamia vuokra-asuntoja. Osa todennäköisesti kunnostetaan ja osa saatetaan Nylénin mukaan purkaa, kun ne tulevat elinkaarensa loppuun.

– Alueen sosioekonominen eriytyminen johtuu pitkälti iäkkäästä ja alueen sijaintiin nähden yksipuolisesta asuntokannasta.

Nylén sanoo, että Vaasaan muuttaa jatkuvasti nuoria ihmisiä, ja asuntojen tarve kasvaa valtavasti, jos akkutehdashankkeet toteutuvat.

Hän puhuu Ruotsin Skellefteåsta, jossa väestönkehitys on räjähtänyt sen jälkeen, kun sinne alettiin rakentamaan Northvoltin akkutehdasta.

– Kaupungin väestö kasvoi yli tuhannella asukkaalla viime vuonna. Asuntoja sinne valmistui noin 800. Sinne muuttaneet ovat pääosin nuoria aikuisia ja erityisesti 30–34-vuotiaita.

Hän muistuttaa, että akkutehdas tuo tullessaan muitakin työpaikkoja.

– Työpaikkoja syntyy muun muassa varhaiskasvatuksessa, infra-alan yrityksissä ja logistiikassa. Skellefteåssa on menossa suurin väestökasvu 50 vuoteen.

Ristinummen yhtenä merkittävänä etuna on, että alue tarjoaa Nylénin mukaan kohtuuhintaisia asuntoja jatkossakin.

– Nyt tarvitaan vain lisää panostuksia, jotta sinne saadaan houkuteltua näitä nuoria aikuisia, lapsiperheitä ja muidenkin ikäryhmien asukkaita. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että sekä uudet että vanhat asukkaat viihtyvät alueella.

Eri puolille Ristinummea on Nylénin mukaan tavoitteena rakentaa uusia asuntoja noin 1 000 asukkaalle.

Johanna Ekoluoma sanoo nauttivansa erityisesti asuinalueensa monimuotoisuudesta. Hänen mielestään Ristinummi ei ole ongelmalähiö.
Johanna Ekoluoma sanoo nauttivansa erityisesti asuinalueensa monimuotoisuudesta. Hänen mielestään Ristinummi ei ole ongelmalähiö.
Kuva: Jarno Pellinen

Teemapäiviä, virkistysalueita ja yhteisöllisyyttä toivotaan lisää

Vaasalainen Johanna Ekoluoma on viihtynyt Ristinummella vuodesta 1987.

– Kävin välillä muuallakin, mutta palasin takaisin.

Hänen mielestään asuinalue on "ihanan monimuotoinen".

– Täällä kaikki saavat olla juuri sellaisia kuin ovat. Tykkään elämän rikkaudesta ja runsaasta kirjosta, Ekoluoma muotoilee.

Häntä on kaikki vuodet ärsyttänyt Ristinummen huono maine. Sitä on hänen mukaansa liioiteltu. Ekoluoman mielestä kaikissa lähiöissä on samat ongelmat.

Miten lähtisit kehittämään asuinaluetta?

– Kirjaston ympärille voisi rakentaa kulttuuri- ja kohtaamiskeskuksen. Erilaisia kaikenikäisille tarkoitettuja tempauksia ja teemapäiviä olisi myös kiva saada. Samoin lisää virkistysalueita ja yhteisöllisyyttä, Ekoluoma luettelee.

Hän moittii sitä, että alueen terveyskeskus siirtyi Vaasan keskussairaalan H-taloon.

– Täällä asuu paljon vanhuksia ja maahanmuuttajia, joilla ei kaikilla ole edes ajokorttia. Täältä puuttuu muuten myös kahvila ja lounaspaikka, Ekoluoma heittää.

Mitä hyvää asuinalueessa on?

– Täällä on mainiot urheilu- ja liikuntamahdollisuudet. Tästä polkaisee pyörällä nopeasti mihin vain. Bussiyhteydetkin ovat aina toimineet ihan hyvin, Ekoluoma kehuu.

Ilmoita asiavirheestä