Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava laskee, että monella akavalaisella hallituksen kehysriihen päätökset eivät juuri kevennä verotusta ja saattavat jopa kiristää sitä muutamalla kymmenellä eurolla.
Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev laski STT:n pyynnöstä, miten hallituksen toissa viikolla päättämät veromuutokset vaikuttaisivat keskimääräisen akavalaisen käteen jääviin tuloihin. Akavaan kuuluu korkeakoulutettujen alojen ammattiliittoja, kuten Opettajien Ammattijärjestö OAJ, Lääkäriliitto, Suomen Ekonomit, Juristiliitto ja Insinööriliitto. Esimerkiksi opettajien veromuutokset ovat nousseet esiin oppositiopuolueiden kritiikissä.
Hallitus päätti toissa viikolla keventää palkkaverotusta ja toisaalta poistaa ammattiyhdistyksen jäsenmaksun verovähennysoikeuden sekä esimerkiksi työhuonevähennyksen. Laskuissa on otettu huomioon nämä tuoreet kehysriihen päätökset, ei esimerkiksi hallituksen aiempia päätöksiä.
Arvio koskee liittoihin kuuluvia. Luonnollisesti liittoon kuulumattomalla tai liitosta eroavalla käteen jää enemmän.
Esimerkkihenkilön verotus kiristyisi hieman
Akavan esimerkkihenkilö on Anu Akavalainen, joka on osittain etätyötä tekevä korkeakoulutettu. Anun palkka on akavalaisen keskipalkka, 5 000 euroa kuukaudessa. Hän kuuluu liittoon, jonka jäsenmaksu vuodessa on 400 euroa, eli arvio Akavan liiton keskimääräisestä jäsenmaksusta. Työttömyyskassan maksu on 65 euroa vuodessa. Anu tekee etätöitä noin kolme päivää viikossa, eli saa tehdä kaavamaisen työhuonevähennyksen.
Veronmaksajain keskusliitto on laskenut, että tällä palkalla verotus kevenisi riihipäätösten myötä noin 250 eurolla vuodessa vuonna 2027.
Verovähennysten poistuminen kuitenkin kasvattaa Anun maksamaa veron määrää 290 eurolla, Akava sanoo.
– Anun käteen jäävät tulot pienenevät 40 eurolla vuodessa, laskee Koev.
Tuloista riippuen verotus kevenee
Akava teki samat laskelmat myös kahdella muulla palkkatasolla. Jos Anun palkka olisi 4 000 euroa kuussa, hänen käteen jäävät tulonsa kasvaisivat riihipäätöksillä 34 eurolla vuodessa.
Jos palkka taas olisi 6 000 euroa kuussa, käteen jäävät tulot kasvaisivat 10 eurolla. Laskuissa on oletettu, että liiton jäsenmaksu ei riipu palkasta, mikä on yleistä Akavassa.
– Vaikuttaa siis siltä, että monen akavalaisen kohdalla kokonaisuudessa kehysriihen päätökset eivät juuri kevennä ja saattavat jopa kiristää verotusta parilla kymmenellä eurolla, Akavasta todetaan sähköpostitse STT:lle.
Jos Anu Akavalaisella on lapsia, tilanne muuttuu hieman, sillä hallitus päätti nostaa työtulovähennyksen lapsikorotusta. Kokoomuksen tiedotteiden mukaan vähennys nousee 100 euroon nykyisestä 50 eurosta. Vanhemmat saisivat siis jokaisesta lapsesta 50 euroa lisää käteen vuosittain, yksinhuoltajat 100 euroa.
Laskelmat ovat tässä vaiheessa vasta arvioita, sillä varsinaisia hallituksen esityksiä ei ole vielä nähty. Arvioiden pohjana ovat hallituksen kertomat linjaukset ja Veronmaksajain keskusliiton laskelmat.
Päätös sai liitot varpailleen
Hallituksen päätös poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennys on saanut liitot varpailleen. Niiden mielestä päätös romuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta. Viennin mahtiliitto Teollisuusliitto on esimerkiksi jo väläytellyt, että sen on arvioitava uudelleen, voiko se enää sitoutua kolmen vuoden työrauhaan. Se voi tarkoittaa uutta turbulenssia työmarkkinoille.
Myös esimerkiksi kokoomukselle tärkeä Opetusalan ammattijärjestö OAJ on sanonut, että päätös nakertaa luottamusta sopimusyhteiskuntaan ja työmarkkinajärjestelmään.
Palkansaajien järjestäytymisaste on viime vuosina laskenut muutenkin. Tämä käy ilmi vuonna 2023 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa tutkimuksessa. Edunvalvonnan piirissä olevia jäseniä oli vuoden 2021 lopussa kaikkiaan 1 316 000. Tämän perusteella laskettu järjestäytymisaste oli noin 55 prosenttia. Vuonna 2017 järjestäytyneitä oli vielä 60 prosenttia.
Marttinen: Jäsenmaksun pystyy maksamaan
Kokoomuksen tuolloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen johti puoliväliriihen alla neuvotteluja veroratkaisuista. Hän kiistää, että hallituksella olisi ollut asiassa tausta-ajatuksia, kuten toivetta ammattiliittojen jäsenmäärien heikentymisestä.
– Meillä ei ole mitään tausta-ajatusta tässä. Ajattelen niin, että kun palkansaajien käteen jäävät tulot ja ostovoima kehittyvät hyvin, niin kyllä sillä tulolla aivan hyvin halutessaan ammattiliiton jäsenmaksun pystyy maksamaan. En usko siihen, että tämä verovähennysoikeuden poisto johtaisi merkittäviin negatiivisiin muutoksiin jäsenmäärissä, Marttinen sanoi STT:lle kehysriihen jälkeen eduskunnassa.
Marttinen antoi kommenttinsa ennen Akavan laskelmaa. Marttisen mukaan tavoite on ollut pelkästään se, että kaikkien palkansaajien ostovoimaa on haluttu vahvistaa merkittävästi. Ammattiliittojen jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistaminen on osa suurta palkkaverotuksen keventämisen pakettia, jossa samalla lasketaan verokantoja ja vastaavasti poistetaan useita verovähennyksiä.
Marttinen siirtyi tiistaina työministeriksi Arto Satosen tilalle.