Joupin kerhotalon uumenista kantautuu lupaava pulina. Ikääntyneiden kahvikekkerit ovat saavuttaneet jo yhden tavoitteensa: tuoda ikäihmisiä yhteen.
Tässä kuussa 78 vuotta täyttävä Kauko Salo sai vihiä tapahtumasta luettuaan Eparista Seinäjoen kaupungin ilmoituksen. Hän toivoo löytävänsä kahvikekkereiltä uusia tuttavuuksia.
– Moni meistä vanhuksista on yksin kotona niin kuin minäkin.
Yksinäisyys on kansallinen ongelma, joka tarvitsee kaikkien huomion. THL:n mukaan ikäihmisten yksinäisyyden taustalla voivat olla esimerkiksi sosiaalisten suhteiden väheneminen, menetykset, toimintakyvyn heikkeneminen ja elämäntilanteen muutokset.
Salon vaimo kuoli yli kolme vuotta sitten. Myös moni vanha, urheilun kautta tutuksi käynyt sydänystävä on menehtynyt. Lapsuuden kotikylässä, Kourassa lapsena pelattiin vain pesäpalloa, mutta Seinäjoella tutut houkuttelivat miehen mukaan Seinäjoen Palloseuran, Sepsin toimintaan.
– Peeveli vieköön, aika on jättänyt monesta Jaskarin Kallesta ja Kamisen Anssista lähtien, Salo muistelee maakunnassa tunnettuja urheilumiehiä ja edesmenneitä kavereitaan.
Salon onneksi hänen kaksi poikaansa asustaa lähistöllä perheineen.
– Kyllä minä tunnustan, että olen välillä vähän yksinäinen. Onneksi lapset ja lapsenlapset tuovat vähän helpotusta.
Salolla on yhteensä neljä lastenlasta. Toinen lapsenlapsenlapsi syntyy piakkoin. Salo on paapee. Hän löysi murreilmaisun Jussi Lauroselan kirjoittaman murreteoksen alaviitteestä.
Tulevan neljännen polven edustajan äiti keksi Salolle uuden nimityksen.
– Olen mega-paapee. Nyt odotan, että ensimmäinen lapsenlapsenlapsi osaa sanoa mega-paapee, isoisoisä naurahtaa modernin ja perinteen yhteensovitukselle.
Salo on lukumiehiä. Viikonloppuna hän ahmi Nguyễn Phan Quế Main palkitun esikoiskirjan Vuorten laulu (2022), joka käsittelee Vietnamin historiaa ja tuhoisia 1900-luvun sotia suvun salaisuuksien avaamisen rinnalla.
– Kyllä minä kotonakin viihdyn, luen, katson telkkaria ja kävelen.
Salo palveli Aalto-kirjaston asiakkaita vuosikymmeniä eri tehtävissä. Monen kirjaston vakiokävijän muistaman Salon eläkepäivät alkoivat täysimittaisina karkauspäivänä 2008. Ilkassa luki: Kauko karkaa eläkkeelle.
Kirjastoväki pitää myös arjessa kiinni.
– Osallistun yhä kirjaston naisten kanssa tietokilpailuihin. Meillä on ollut joukkue vuosikymmeniä. Väki on tietysti vaihtunut ja minä olen ainoa eläkeläinen joukkueessa.
Kohtaamispaikalle tarvetta
Seinäjoen kaupungin ikääntyneiden palvelukoordinaattorin Kaija Göösin hiljaisena toiveena on, että kahvikekkereihin saapuu aktiivisten ikääntyneiden lisäksi myös sellaisia ikääntyneitä, joiden elämää täyttää yksinäisyys ja sisällöttömyys.
Ikääntyneiden huolet koskettavat.
– Yksinäisyyden kokemukset ovat kasvaneet yhteiskunnassa hurjasti. Se näkyy tilastoissa monella osa-alueella, eikä yksinäisyys ole ohittanut ikääntyneitäkään.
Göösin mukaan tällaisia kohtaloita on aivan liian paljon Seinäjoellakin.
– Ajatus siitä, että useimmat ikääntyneet istuvat päivät pitkät kotonaan, eikä kukaan käy eikä kukaan kysele kuulumisia tai edes kohtaa katseella, tuntuu todella pahalta.
Kahvikekkereiden tavoitteena on saada ikääntyneitä yhdessä koolle, vähentää yksinäisyyden tunnetta, antaa mahdollisuus tavata ikäisiään kahvikupin tai kenties joskus toiminnan ääressä.
Iän ja sairauksien heikentämä toimintakyky voi vähentää kodin ulkopuolella liikkumista tai estää sen kokonaan. Tämä syventää THL:n mukaan yksinäisyyden kokemuksia.
Toista kertaa järjestetyn kokoontumisen ensimmäiseen ryhmään saapui paukkupakkasista huolimatta 26 ikäihmistä. Ensimmäisellä kerralla ikääntyneille suunnattuun ryhmään tuli 28 henkilöä ja hiljattain eläköityneiden ryhmään viisi.
– Tällaiselle kohtaamispaikalle on siis tarvetta. Jo ensimmäisellä kerralla sain kohdata muutaman henkilön, jotka avautuivat elämästään ja sain kuulla, että kokevat syvää yksinäisyyttä ja tämä paikka ja ryhmä tuli kuin tilauksesta heidän eteensä.
Yksi ikääntynyt kysyi kolme kertaa, ”onko tämä tosiaan joka maanantai?”.
– Kyyneleet heidän silmissään ja heidän käsinkosketeltavat yksinäisyyden tunteensa kostuttivat kyllä omatkin silmät.
Toiminta elää ja sitä aiotaan kehittää.
– Ekalla kerralla ikäihmiset ideoivat muun muassa yhteisliikuntaa, luentoja ja pelihetkiä.
Peleistä virtaa
Palataan kokemusasiantuntijoiden pariin. Pienen ujostelun jälkeen iloinen naisnelikko hyväksyy toimittajan pöytäseurueeseensa.
Nurmosta kotoisin oleva Ritva Mannila, 83, on toista kertaa kahvikekkereillä. Hän kehuu letkeän avointa ja mukavaa ilmapiiriä.
– Muutamia tuttuja. Toivottavasti täältä saa virikkeitä ja uusia tuttavuuksia.
Myös puhuttelevat ja hyötytietoa tarjoavat esitelmät kiinnostavat Mannilaa. Tällä kertaa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ollaan esittelemässä Notre-projektia, joka pyrkii tuottamaan digitaalisia palveluita ikäihmisille.
– Terveyteen, lääkkeisiin, liikkumiseen ja mielenterveyteen liittyvät luennot kiinnostavat, kertoo Riitta-Liisa Peltokoski, 71.
Lapualta Seinäjoella vasta viitisen vuotta sitten muuttanut Peltokoski toivoo saavansa kahvihetkistä myös lisätietoa, ”sisäpiiritietoa” tapahtumista ja tekemisen mahdollisuuksista kaupungissa pidempään asuneilta.
Puhetta riittää pullapitkon kohonneesta hinnasta kaupungin palveluliikenteeseen, josta on pääosin hyviä kokemuksia.
Sen sijaan paljasjalkaisella seinäjokelaisella, kahden kävelykepin avulla liikkuvalla Tarja Ristilällä, 77, on jonkin verran ikäviä kokemuksia vaikeavammaisten palvelukuljetuksista. Useiden myöhästymisten lisäksi töykeän kuskin kommentit vetävät Katajalaaksossa asuvan Ristilän mielen matalaksi.
Ristilän kotioven edustalla on liukas nyppylä, jonne hän pyysi kuskia ajamaan. Autonkuljettaja väitti, ettei pysty ajamaan lähemmäs. Tätä Ristilä ei kokemuksiinsa perustuen uskonut.
– Kuski tiuskaisi vain, että älä sitten tuu, mee takaasin sisälle.
Ristilä ei jäänyt toimettomaksi. Hän on antanut huonosta palvelukokemuksestaan palautetta kaupungin suuntaan.
Puheet palaavat yhteen lempiaiheista: lapsenlapsiin. Monen mumman ja jälkipolven yhteinen harrastus tuntuvat olevan erilaiset lauta- ja korttipelit. Lisäiloa tuovat muistipelit, jossa lasten aivoitukset tuntuvat olevan valttia.
Houkuttelu ruutujen äärestä saa senioreissa osakseen hyväksyvää hyrinää ja nyökyttelyä. Oppiakin niistä voi. Pirkanmaalaisen päiväkodin ehdotuksesta erääseen perheeseen hankittiin Afrikan tähti. Nyt neljävuotias lapsenlapsi osaa jo laskea rahoja.
Eivätkä korttipelit ole pois suljettu ajatus kahvikekkereiltäkään. Esimerkiksi Skip-Bo saa laajaa kannatusta.
– Skip-Bo:ssa pitää osata hämätä toista, korttihaiksi paljastuva Mannila tietää.
Eläkeläinen kaipaa matkaseuraa
Kahvikekkereiden yhtenä toiveenani oli saada paikalle myös hiljattain eläköityneitä, jotka miettivät uuden elämänvaiheen edessä: ”mitäs nyt? ”.
Helena Praski, 61, oli bongannut tiedon kokoontumisesta kaupan ilmoitustaululta. Hän jäi omasta aloitteestaan eläkkeelle parisen vuotta sitten, kun merellä olemisen vuodet Turun suunnassa tulivat täyteen.
Praski saapui kerhotalolle paitsi uusien tuttavuuksien, eritoten uusien virikkeiden toivossa.
– Voin vielä tehdä jotain, enkä ole millään tapaa liikuntarajoitteinen. Jospa täältä löytyisi porukkaa, jonka kanssa vaikkapa matkustaa kimpassa. Tai järjestää porukalla tutustumiskäyntejä teollisuuslaitoksiin tai oppilaitoksiin, kuten Seduun, Praski visioi.
Ryhmät kokoontuvat maanantaisin Joupin kerhotalolla maanantaisin osoitteessa Jouppilantie 23. Kello 12–13:30, ikääntyneet. Kello 14–15:30, hiljattain eläköityneet.
Fakta: Poimintoja THL:n yksinäisyyskyselyistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2023 toteutetun tutkimuksen mukaan yksinäisyys ja toive asua muualla kuin kotona lisäävät iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.
Kotihoidon asiakkaista peräti joka kolmas kokee yksinäisyyttä.
Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta, Kerro palvelustasi -kysely, THL, 2022:
Kotihoidon asiakkaista 22 % kärsii yksinäisyydestä usein tai koko ajan.
Hyvinvointi korona-aikana -kysely, THL, 2020–21:
Kotihoidon asiakkaista 37 % oli kokenut olevansa yksinäinen korona-aikana.
Terve Suomi -tutkimus, THL, 2022:
Itsensä yksinäiseksi kokevien osuus oli 10 % 65- ja 12 % 75 vuotta täyttäneistä (monet vastaajat eivät palvelun käyttäjiä).
Myös yksinäisyyttä kokevien nuorten osuus on säilynyt korona-ajan tasolla, ilmenee THL:n viime vuoden kouluterveyskyselystä.
Lähde: THL
