Kolumni

Aja­tuk­sia kan­sal­li­ses­ta kau­pun­ki­puis­tos­ta

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti viime kokouksessaan hakemuksen kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Kaupunkipuisto on vapaaehtoinen maankäyttöhanke, jolla pyritään suojelemaan arvokasta kaupunkirakennetta. Seinäjoen hanketta oli valmisteltu vuosia yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Viime vaiheessa kaupunginhallitus teki täsmennyksiä hakemukseen. Hallitus esitti valtuustolle hotelli Lakeuden vieressä olevan peltoalueen ja Alasenpuiston rajaamista puiston ulkopuolelle. Nämä täsmennykset valtuusto hyväksyi yksimielisesti.

Kummatkin alueet Seinäjoen keskustassa ovat tulevaisuudessa tärkeitä Seinäjoen kehitykselle. Nykyisin Lakeuden Ristin viereisellä peltoalueelle kaava mahdollistaa julkisen rakennuksen rakentamisen Koulukadun varteen. Sen käyttäminen olikin lähellä 1990-luvun alkupuolella, kun tontille suunniteltiin uutta kirjastoa. Asian johdosta kaupunki järjesti kansainvälisen nuorten arkkitehtien kilpailun, jonka voitti eteläamerikkalainen kasvihuonekirjasto ehdotus. Onneksi lama hautasi ehdotuksen kaupungintalon arkistoon ja uusi kirjasto on nyt oikeassa paikassa. Olisi mielenkiintoista, jos jokin lehti kaivaisi hylätyn suunnitelman esille.

Kaupungin eläkkeelle jääneet puutarhurin toimesta aluetta on siistitty vuosien varrella ja nykyisin se on erityisesti nuorten suosima ajanviettopaikka kesäisin. Myös Alasenpuistolle on mietittyä uutta käyttöä vuosien varrella. Paikalle aikanaan suunniteltiin Seinäjoen ammattikorkeakoululle tiedekirjastoa. Aluetta pidettiin tällöin liian syrjäisenä. Nyt joen länsipuoli on pian täyteen rakennettu, joten aluetta voitaisiin käyttää Famin lisärakentamiseen, näinhän on tehty useissa kaupungeissa muun muassa Oulussa Oulujoen varteen.

Kansallisen kaupunkipuiston hakijana on kaupunki tai kunta. Tittelin myöntää ympäristöministeriö. Kaupunki tekee vuosittaisen hoitosuunnitelman ja kansallinen kaupunkipuiston voidaan myös lakkauttaa tai sen rajausta voidaan muuttaa. Idea kansallisesta kaupunkipuistosta on uusi, sillä ensimmäinen puisto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2001 ja se on edennyt hitaasti, sillä nyt puistoja on vasta viisi.

Viime päivinä julkisuudessa on (ympäristöministeriön tapaan) ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander uhkaillut, että Seinäjoen hakemus ei mene läpi valtuuston tekemien rajausten johdosta. Uskon, että näiden valtakunnallisten normipurkujen aikana ympäristöministeriö ymmärtää Seinäjoen kaupungin tarpeen miettiä tarkoin, miten rajattuja alueita jatkossa hyödynnetään. Ainakin valtuusto voi nimittää Seinäjoelle kaupunkipuistoalueen ilman ympäristöministeriön titteliä.

Harry Wallin

Kansanedustaja

Kaupunginvaltuutettu (Sdp.)