Ai­vo­jump­paa sa­noil­la – Sa­na­sep­po­jen ker­hos­sa rat­ko­taan sa­na­ris­ti­koi­ta yh­des­sä, ja toi­sil­ta saa apua

Vaasan Sanasepot kokoontuu kerran kuussa. Kerhoon saapuneille Sakari Björniselle ja Hanna Rinta-Kurikalle sanaristikkojen ratkominen on jo vuosikymmenien pituinen harrastus.

Kuva: HENRI POHJALA

Sanaristikkoseura Sanaseppojen paikalliskerho on voimissaan Vaasassa. Sanaristikoiden ratkomiseen keskittyvä kerho kokoontuu joka kuukauden toisena tiistaina Vaasan pääkirjastolla.

Vuonna 2014 perustettu paikalliskerho vietti vielä koronapandemian päättymisen aikoihin hiljaiseloa, mutta toiminta aktivoitui taas viime vuonna.

Vaasan paikalliskerhon yhteyshenkilö Taina Puurunen kertoo, että kerhossa on ollut kuluneena syksynä kerrallaan 4–5 kävijää. Tervetulleita ovat kaikki sanaristikoista kiinnostuneet.

– Mukaan saa tulla vaikka sanaristikoista ei olisi entuudestaan juuri kokemusta, eikä Sanaseppojen jäsenyyttäkään vaadita. Ratkomisen ohella käytämme osan ajasta myös keskusteluun toistemme kanssa, joten apua saa aina tarvittaessa, Puurunen sanoo.

Tällä hetkellä ohjelma keskittyy sanaristikoiden ympärille. Puurunen sanoo, että myös muita aktiviteetteja on mahdollista järjestää.

– Voidaan järjestää myös sanapelejä, kilpailuja tai muuta ohjelmaa mitä vain tulee mieleen. Kaikki ehdotukset otetaan kyllä vastaan.

Sanasepot on valtakunnallisesti toimiva yhdistys, jolla on paikalliskerhoja 12 paikkakunnalla.

Yhdistyksen toiminta on hyvin aktiivista. Alkavana vuonna on luvassa muun muassa koululaisille järjestettävät SM-kisat, piilosanan ratkonnan SM-kisat, Sanaseppo-risteily sekä Kesäpäivät-kokoontuminen jäsenille.

Sanasepot julkaisevat myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää nimikkolehteä.

Taina Puurunen on ratkomisen ohella myös laatinut sanaristikoita. Alunperin Pohjois-Savosta kotoisin olevan Puurusen kädenjälkenä toisen laatijan kanssa on muun muassa syntynyt savon murretta sisältävä sanaristikko, joka on julkaistu Sanaseppo-lehdessä.

Kuva: Henri Pohjala

Oivaltavia elämyksiä

Harrastuksena sanaristikoiden ratkomiseen sisältyy monenlaisia hyötyjä. Paikalliskerhon osallistujat toteavat sanaristikoiden toimivan hyvänä aivojumppana erityisesti vanhemmille ihmisille.

Sanaristikoista saa myös onnistumisen kokemuksia.

– Sanaristikoiden avulla oppii uusia asioita ja yleissivistys paranee. Sanaristikoissa esiintyy esimerkiksi menneiden aikojen merkkihenkilöitä kuten urheilijoita, lääketieteilijöitä ja näyttelijöitä, sanoo kerhoon osallistuva Heikki Huotari.

– Vaikean sanaristikon ratkominen voi tuntua samalta kuin tulisi maaliin 10 000 metrinjuoksussa, kuvailee Puurunen.

Entä minkälainen on hyvä sanaristikko? Kerholaiset toteavat hyvän sanaristikon olevan oivaltava siten, ettei ratkominen onnistuu suoraviivaisesti. Vihjeet voivat sisältää esimerkiksi sellaisia kaksoismerkityksiä, joita joutuu miettimään pidemmän aikaa.

Ratkomisessa kehittymiseen ei ole olemassa varsinaisia oikoteitä. Kokemus on siis valttia.

Aloittelijoille on kuitenkin olemassa kosolti materiaalia, jolla harrastuksessa pääsee alkuun.

– On paljon erityisesti helppoja sanaristikkolehtiä, joista voi ensin aloittaa. Myös sanomalehdissä olevat sanaristikot ovat suhteellisen helppoja, Huotari kertoo.

Henri Pohjala