Presidentti Ahtisaaren kuoleman johdosta on aloitettu suruliputus Presidentinlinnassa, Valtioneuvoston linnassa ja Merikasarmilla, jossa Suomen ulkoministeriö toimii, kertoo sisäministeriö. Suruliputus aloitettiin välittömästi suruviestin tultua.
Koko maata koskevaa yleistä suruliputusmääräystä ei anneta nyt. Sellainen kuitenkin tullaan antamaan Ahtisaaren valtiollisten hautajaisten yhteydessä.
Presidentti Martti Ahtisaarelle järjestetään muistohetki eduskunnan täysistunnossa huomenna.
Eduskunta tiedottaa, että eduskunta kunnioittaa Ahtisaaren elämäntyötä ja pitää hiljaisen hetken täysistunnon alussa huomenna kello 14. Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) esittää muistosanat presidentti Ahtisaaren poismenon johdosta.
Ahtisaari kuoli 86-vuotiaana varhain tänään aamulla.
Esko Aho: Ahtisaari oli poikkeuksellinen hahmo Suomen sodanjälkeisessä historiassa
Presidentti Martti Ahtisaari oli poikkeuksellinen hahmo Suomen sodanjälkeisessä poliittisessa elämässä, arvioi Suomen entinen pääministeri Esko Aho (kesk.).
Ahtisaari aloitti tasavallan presidenttinä vuonna 1994. Aho puolestaan toimi Suomen pääministerinä 1991–1995 eli aikana, kun Ahtisaari aloitti virassaan.
Aho kertoo STT:lle, että Ahtisaari tuli tehtäväänsä politiikan ulkopuolelta ja kansainvälisen uran tehneenä, mikä vaikutti Ahtisaareen merkittävästi. Aho arvioi, että Ahtisaaren rinnalle taustansa puolesta nousee lähinnä Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951).
– Hän (Ahtisaari) oli kyllä Suomen tasavallan presidentti mutta hän oli hyvin merkittävä kansainvälinen toimija, ja hän sai myös Nobel-palkinnon niistä ansioista, Aho kertoo.
Ahon mukaan Ahtisaaren vaikutus Suomen asioihin näkyi erityisesti kansainvälisillä areenoilla. Kotimaan poliittisessa kentässä Aho arvioi, että Ahtisaaren vaikutus jäi pieneen rooliin.
– Kansainvälinen kenttä oli hänen kotikenttänsä, sanoo Aho.
Esko Aho muistaa, että Martti Ahtisaari oli sosiaalisesti taitava ihminen, jonka kanssa yhteistyö sujui mainiosti.
– Hänellä oli kyky puhutella ihmisiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin tavalla, joka teki hänestä sovittelijan ja kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeentulevan.
Ahon mukaan Ahtisaari osasi ottaa myös pieniä asioita huomioon, ja yhden tapauksen hän muistaa erityisesti ajalta, jolloin Ahtisaari tuli valituksi tehtävään.
– Tyttäreni oli lyönyt naapurin kanssa presidentinvaalien tuloksesta vetoa ja hävisi vedon. Ahtisaari sitten maksoi tämän vedon. Se kuvaa hänen inhimillistä puoltaan, sanoo Aho.
Veto oli Ahon mukaan kymmenen vanhaa Suomen markkaa.
Martti Ahtisaari kuoli tänään 86-vuotiaana. Hän toimi Suomen tasavallan presidenttinä 1994–2000, ja Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008.
Presidentti Niinistö puheessaan: Ahtisaari teki väsymättä töitä rauhan ja elämän turvaamisen puolesta
Presidentti Sauli Niinistö sanoo puheessaan, että Martti Ahtisaari teki töitä rauhan ja elämän turvaamisen puolesta, myös niiden, jotka asuivat kaukana ja hyvin erilaisissa olosuhteissa. Niinistö jatkaa, että ihmisarvo oli Ahtisaarelle jakamaton.
Presidentin kanslia kertoi aiemmin tänään, että presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari on kuollut. Ahtisaari kuoli 86-vuotiaana varhain tänään aamulla.
Niinistö sanoo, että Ahtisaari oli kansainvälinen, suuri suomalainen, opettaja, diplomaatti, valtion päämies, rauhanneuvottelija ja rauhannobelisti.
– Ahtisaari oli Karjalan evakkoja. Ikuinen pakolainen, kuten hän monasti itse sanoi. Lapsuuden kokemus evakkotiestä kylmässä ja pimeässä kohti tuntematonta määränpäätä vaikutti hänen maailmankuvaansa ja toimintaansa. Ei katkeroittavasti, vaan ihmisten kohtaloita ymmärtäen ja rauhan arvon tuntien.
Niinistö sanoo Ahtisaaren olleen rauhantekijä, jonka uralle mahtui poikkeuksellisen monta kansainvälisesti merkittävää saavutusta.
– Kovin oikeassa oli edesmennyt YK:n pääsihteeri Kofi Annan sanoessaan, että Ahtisaari on hänen tuntemistaan henkilöistä ainoa, joka on tehnyt rauhan kolmella mantereella. Arvostus ja kiitollisuus Ahtisaaren työtä kohtaan elää.
Niinistö muistelee myös puhetta, jonka Ahtisaari piti vuonna 2008 saadessaan Nobelin rauhanpalkinnon.
– Ahtisaari totesi, että kaikki konfliktit voidaan ratkaista. Sodat ja konfliktit eivät ole väistämättömiä. Ne ovat ihmisten aiheuttamia. On aina etuja, joita sota edistää, siksi he, joilla on valtaa ja vaikutusvaltaa, voivat myös pysäyttää ne, Niinistö muistelee Ahtisaaren sanoneen.
Niinistö sanoo, että tässä on myös vahva toivon ja oppimisen sanoma, joka resonoi myös tässä ajassa.
Presidentti Halonen X:ssä Ahtisaaresta: Tätä työtä maailman kansat tarvitsevat edelleenkin
Presidentti Tarja Halonen on esittänyt osanottonsa presidentti Martti Ahtisaaren omaisille viestipalvelu X:ssä. Hän kirjoittaa muistavansa Ahtisaaren hyvänä ja pitkäaikaisena työtoverina, valtion päämiehenä sekä suuresti kunnioitettuna rauhantekijänä. Tätä työtä maailman kansat tarvitsevat edelleenkin, Halonen kommentoi.
Halonen kertoo Ahtisaaren rauhanvälitysjärjestön CMI:n jatkavan hänen työtään maailmanrauhan edistämiseksi.
Pääministeri Orpo: Ahtisaari osoitti, että on mahdollista olla samanaikaisesti vahvasti suomalainen ja hyvin kansainvälinen
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan presidentti Martti Ahtisaari nautti laajaa kansansuosiota ja vaikutti suuresti Suomen historiaan. Hän esittää Ahtisaaren omaisille ja läheisille syvän osanottonsa omasta ja valtioneuvoston puolesta tiedotteessa.
Orpo myös nosti esiin sen, miten Ahtisaari tuki presidenttinä Suomen liittymistä Euroopan unioniin ja edisti eurooppalaista yhteistä turvallisuusjärjestelmää sekä pohjoismaista yhteistyötä.
Ahtisaaren kansainvälisiksi huippuhetkiksi Orpo mainitsee Kosovon rauhansopimuksen välittämisen sekä Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien huippukokouksen isännöimisen Helsingissä. Vuoden 1997 huippukokouksessa tapasivat Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton.
– Presidentti Ahtisaari osoitti, että on mahdollista olla samanaikaisesti vahvasti suomalainen ja hyvin kansainvälinen. Jäämme kaipaamaan presidenttiä, joka oli monelle meistä uudenlainen johtaja muutoksen aikakaudella, Orpo sanoo tiedotteessa.
Ahtisaari halusi aina jakaa kunnian ympärillään oleville, muistelee Alexander Stubb
Vilpitön, avoin, helposti lähestyttävä. Empaattinen ja samalla jämäkkä. Yksi reiluimpia ihmisiä, joita olen koskaan tavannut. Näin presidentti Martti Ahtisaarta muistelee hänen ystävänsä Alexander Stubb (kok.). Stubb tutustui 90-luvulla silloin presidenttinä toimineeseen Ahtisaareen työskennellessään ulkoministeriössä, kun Amsterdamissa neuvoteltiin yhtä EU:n perussopimuksista öitä myöten.
– Sen jälkeen olemme Martin kanssa pitäneet yhtä muodossa tai toisessa. Ystäviä olemme rapiat 26 vuotta olleet, Stubb sanoo STT:lle.
Stubb toimii Ahtisaaren perustaman konfliktinratkaisujärjestö CMI:n hallituksen puheenjohtajana.
Yksi erittäin hyvin mieleen painunut hetki oli vuonna 1999, kun Ahtisaari oli juuri saanut neuvoteltua rauhan Kosovoon.
– Se oli niitä suuria suomalaisia hetkiä. Hän saapui sinne kansainvälisen lehdistön eteen, ja lehdistö osoitti seisaaltaan suosiota Suomen tasavallan presidentille, Stubb sanoo.
Ahtisaaren kanssa kahvilla käyminen saattoi myös olla yllättävän vaikeaa, kuten Stubb saattoi ulkoministerikaudellaan huomata New Yorkissa eräällä YK-viikolla. Monet maailman maiden johtajat kokoontuvat YK:n korkean tason viikoilla tapaamaan toisiaan.
– Kun yritimme Martin kanssa kävellä sadan metrin matkaa kahvilaan, eihän siitä mitään tullut. Kaikki pysäyttivät Martin, moikkasivat, halasivat, kiittelivät tai muistelivat vanhoja. Suomessa voi olla vaikea ymmärtää, miten paljon Marttia arvostettiin sekä presidenttinä että myös myöhemmin, Stubb sanoo.
Stubbin mukaan Ahtisaari oli rehellinen, ihmisiä tasavertaisesti aina kohdellut karjalainen, joka uskoi vahvasti rauhan olevan tahdon asia ja kaikkien konfliktien olevan ratkaistavissa.
– Meille kansakuntana hänen kuolemansa on suuri menetys, mutta samalla pitää tuntea ylpeyttä siitä, mitä Martti rauhan eteen maailmassa teki. Ei ole sattumaa, että Namibiassa on satoja miehiä, joiden etunimi on Martti.
Stubb kertoo, että Ahtisaari kehui aina kaikkia muita ja halusi muistuttaa, etteivät aikaansaannokset ole hänen ansiotaan vaan kaikkien hänen kanssaan työskentelevien.
– Sen jälkeen, kun me suomalaiset ymmärsimme hänen suuruutensa Nobelin rauhanpalkinnon myötä, se (piirre) vahvistui entisestään. Siinä, missä joku rauhanvälittäjä voisi muuttua ylimieliseksi, Martti teki juuri päinvastoin ja kiitteli niitä ihmisiä, jotka hänen kanssaan olivat vuosien varrella töitä tehneet, Stubb kertoo.
Haavisto Ahtisaaresta: Kynnys hänen luokseen oli hyvin matala, hän halusi aina kuulla uutiset maailmalta
Itsekin rauhanvälitystyötä tehnyt presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr.) muistelee presidentti Martti Ahtisaarta hyvin helposti lähestyttävänä ja inhimillisenä ihmisenä, jonka kiinnostus maailman asioihin säilyi loppuun asti.
– Se oli tärkeä ominaisuus siinä, miten hän pystyi rauhanprosesseja vetämään. Kynnys hänen luokseen oli hyvin matala, Haavisto sanoo STT:lle.
Haavistokin kävi Ahtisaaren toimistolla ja kotona kertomassa Afrikan kuulumisia, koska Ahtisaari halusi kuulla uutiset ja hänellä oli ajatuksia niistä. Haaviston mukaan Ahtisaari oli aina kiinnostunut kuulemaan ja oppimaan uutta.
Haaviston ensimmäinen ajatus Ahtisaaren kuolemasta kuultuaan oli, miten pitkään hän ehti elämänurallaan tehdä rauhantyötä, yli 80-vuotiaaksi asti. Hän oli yksi tunnetuimpia suomalaisia maailmalla nimenomaan kansainvälisen työn ja rauhantyön vuoksi.
– Siinä oli iso iso perintö Suomelle tässä hänen työssään.
Haaviston mielestä on erityisesti syytä muistaa, miten vaikeissa olosuhteissa rauhantyötä joudutaan tekemään ja voidaan tehdä. Hän seurasi Ahtisaaren työtä niin Acehin rauhanprosessissa kuin Balkanilla.
– Hän auttoi myös YK:ta monissa eri kriisien sovittelussa, muun muassa Israelin ja Palestiinan kriisissä hänet nimettiin Jeninin tapahtumien selvittelijäksi.
Haavisto muistaa Ahtisaaren erittäin hyvän suhteen YK:n edesmenneeseen pääsihteeriin Kofi Annaniin. Se oli hänen mukaansa todella läheinen ja arkipäiväinen suhde. Samoin olivat Ahtisaaren välit muihin YK:n johtajiin. Hän oli Haaviston mielestä poikkeuksellinen kansainvälisen taustansa takia.
Paavo Lipponen: Yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä suomalaisista
Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) pitää Martti Ahtisaarta yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä suomalaisista kansainvälisesti katsottuna.
– Hän esti sodan syttymisen Euroopassa neuvottelemalla rauhan Kosovoon. Se on saavutus, joka jää maailmanhistoriaan. Ahtisaari, jos kukaan, ansaitsi Nobelin rauhanpalkinnon, Lipponen sanoo STT:lle.
Lipponen toimi pääministerinä vuosina 1995–2003 eli suurimman osan Ahtisaaren presidenttikaudesta 1994–2000.
– Ahtisaaren ensimmäinen asia oli työttömyyden nujertaminen. Hän oli aidosti kiinnostunut koko Suomesta ja kansalaisten hyvinvoinnista. Hän oli minun presidenttini, Lipponen sanoo.
Erkki Tuomioja: Ahtisaaren luonne selittää hänen menestystään
Pitkän linjan demarivaikuttaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Martti Ahtisaaren luonnetta keskeisenä selittävänä tekijänä hänen menestyksessään rauhanvälittäjänä ja vuoden 1994 presidentinvaaleissa.
– Ahtisaarta oli äärimmäisen helppo lähestyä. Se oli varmasti yksi avaimista hänen menetykseensä rauhansovittelijana. Presidentinvaalikampanjoinnin aikana hän oli ainoa ehdokkaista, joka pystyi luontevasti keskustelemaan minkälaisen porukan kanssa tahansa, Tuomioja arvioi STT:lle.
Tuomioja oli aikoinaan aktiivisesti mukana nostamassa Ahtisaarta presidentiksi vuonna 1994. Tuomiojan mukaan Ahtisaaren kaltaiselle ehdokkaalle oli "sosiaalinen tilaus".
– Muut ehdokkaat hahmotettiin vanhoiksi ja kuluneiksi ja haluttiin jotain uutta, Tuomioja muistelee.
Ymmärsi historian merkityksen
Se, että Ahtisaari nousi presidentiksi päivänpolitiikan ulkopuolelta, osoittautui Tuomiojan mukaan myös hänen heikkoudekseen, kun Ahtisaaren sisäpoliittinen osaaminen osoittautui rajalliseksi.
– Päätyönsä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikan hän hoiti hyvin samoin kuin tietysti työnsä rauhansovittelijana, Tuomioja sanoo.
Tuomioja muistaa lämmöllä myös sitä, että Ahtisaari oli vuonna 2016 mukana Historioitsijat ilman rajoja -järjestön perustavassa kokouksessa kertomassa kokemuksistaan rauhanvälittäjänä.
– Hän ymmärsi historian merkityksen erilaisten konfliktien ylläpitämisessä, mutta myös niiden ratkaisemisessa. Historiaa voidaan käyttää väärin vihollisuuksien lietsomiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös rauhan rakentamiseen, Tuomioja sanoo.
Osanottoja myös ulkomailta
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo Suomen menettäneen Martti Ahtisaaressa huomattavan valtiomiehen, Eurooppa visionäärin ja maailma rauhan puolustajan. Von der Leyen osoittaa viestipalvelu X:ssä osanottonsa sekä Ahtisaaren perheelle että Suomen kansalle.
Von der Leyenin viesti päättyy suomeksi: syvimmät osanottoni.
Eurooppa-neuvoston johtajan Charles Michelin mukaan Ahtisaaren elämä oli omistettu ihanteille ja periaatteille, joita EU pitää tärkeinä.
EU:n parlamentin puhemies Roberta Metsola kirjoittaa maailman muistavan Ahtisaaren rauhantekijänä, joka työskenteli kovasti paremman maailman puolesta. Myös Metsola päätti surunvalitteluviestinsä suomeksi: Kiitos presidentti Ahtisaari.
Oman osanottonsa Ahtisaaren poismenon johdosta esitti myös ihmisoikeuksia puolustavan Euroopan neuvoston pääsihteeri Marija Pejcinovic Buric.
Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde muistutti Ahtisaaren luotsanneen Suomen Euroopan unioniin.
Viron presidentti Alar Karis luonnehtii surunvalitteluviestissään Ahtisaaren olleen todellinen Viron ystävä. Lisäksi hän oli valtiomies ja diplomaatti, joka uskoi hyvän voittoon pahasta ja että rauha voidaan saavuttaa ilman aseita, Karis kirjoittaa.
Viron presidentti lähettää viestipalvelu X:ssä osanottonsa sekä presidentti Sauli Niinistölle että koko Suomen kansalle.
Surunvalittelunsa välittivät myös omissa viesteissään Latvian presidentti Edgars Rinkevics ja Liettuan presidentti Gitanas Nauseda.
Kosovon presidentin Vjosa Osmanin mukaan Martti Ahtisaari seisoi kosovolaisten rinnalla, kun maasta tuli demokraattinen ja itsenäinen valtio. Ahtisaaren muisto elää ikuisesti kosovolaisten muistissa, Osmani vakuuttaa surunvalitteluviestissään.
Ahtisaarella oli merkittävä rooli Kosovon sodan rauhansopimuksen välittäjänä. Tästä muistutti viestissään myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz, joka totesi EU:n ja Balkanin johtajien olevan maanantaina koolla Albaniassa jatkamassa Ahtisaaren työtä.
Scholz totesi Ahtisaaren olleen vuosikymmenten kuluessa välittäjänä useissa konflikteissa.
– Olemme menettäneet erinomaisen diplomaatin, Scholz kirjoitti.