Presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkki paljastettiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalla sunnuntaina, Martin päivänä. Sunnuntaina tuli myös kuluneeksi tasan vuosi Ahtisaaren hautajaisista.
Valtioneuvosto kunnioittaa muistomerkillä presidentti Ahtisaaren mittavaa elämäntyötä. Autuas-nimisen hautamuistomerkin suunnitteli taiteilija ja arkkitehti Harri Pakarinen.
Presidentti Alexander Stubb lausui Hietaniemessä muistomerkin paljastussanat.
– Vaikka Martti ei paljon muistomerkeistä tai patsaista välittänyt, olen varma siitä, että hän tätä arvostaisi. No, hienohan siitä tuli, mutta yhdessä se ansaittiin, hän sanoisi.
Stubb lisäsi, että Ahtisaari teki rauhan kolmella mantereella.
– Hän teki kaiken pyyteettömästi ja nöyrästi. Hän välitti meistä kaikista. Hän halusi tehdä tästä maailmasta paremman.
Orpo: Jokainen aika tarvitsee rauhantekijöitä
Presidentti Stubbin lisäksi muistomerkin paljastustilaisuudessa piti puheen pääministeri Petteri Orpo (kok.)
– Autuaita ovat rauhantekijät. Nämä Matteuksen evankeliumin Vuorisaarnan sanat ovat olleet lähtökohtana, kun Harri Pakarinen on suunnitellut hautamuistomerkkiä presidentti Ahtisaarelle. Muuttuvassa ajassa pysyvää on, että jokainen aika tarvitsee rauhantekijöitä, pääministeri sanoi.
Nämä ihmiset jaksavat Orpon mukaan rakentaa luottamusta ja näkymää tulevaisuuteen eivätkä anna periksi silloinkaan, kun edessä näyttää olevan vain umpikujia.
– Rauha on hyvän elämän perusta. Omalla työllään presidentti Ahtisaari vaikutti lukemattomien ihmisten elämään, usealla mantereella. Hän osoitti, että rauha on mahdollista, pääministeri lisäsi.
Presidentit Tarja Halonen ja Sauli Niinistö osallistuivat hekin muistomerkin paljastustilaisuuteen.
Hietaniemessä kuultiin avausmusiikkina brittiläisen Brian Enon sävellys An Ending (Ascent). Kappale muistutti sopivasti siitä, miten kansainvälinen ihminen Ahtisaari oli.
Tehty Ylämaan graniitista
Hautamuistomerkin suunnitellut Harri Pakarinen kertoi, että se on saanut muotonsa oliivipuun lehdestä. Lähtökohtana oli rauhan symbolina jo antiikin aikana tunnettu oliivipuun lehvä, joka muistetaan myös YK:n tunnuksesta ja rauhankyyhkyn nokasta.
– Oliivipuun lehden muotoinen. Rauhanlehvä. Vaikea kuvitella osuvampaa teosta symboloimaan Martin elämää, presidentti Stubb kumarsi.
Kookas, 4,5 metriä pitkä teos on valmistettu Ylämaan vihreästä graniitista. Kivi on louhittu Ylämaan kylästä Lappeenrannasta, joka kuuluu Karjalan Kannakselta Itä-Suomen alueelle ulottuvaan Viipurin rapakivialueeseen. Presidentti Ahtisaari oli syntyisin Viipurista.
– Teos on veistetty kotimaisesta kivestä, joka on louhittu noin 40 kilometrin päästä Viipurista. Voi ajatella, että presidentti Ahtisaari lepää ikään kuin kotikulmien kiven alla, taitelija Pakarinen kertoi tiedotteessa.
Stubb jatkoi sunnuntain puheessaan puuvertausta.
– Martin juuret olivat Karjalassa. Hänen runkonsa Suomessa. Hänen latvansa ylettyi lähes kaikkiin maailmankolkkiin.
.
"Martin oloinen" teos
Presidentin poika Marko Ahtisaari kommentoi tiedotustilaisuudessa STT:n kysymystä siitä, millaisen muistomerkin Martti Ahtisaari olisi itse halunnut tai toivonut saavansa, jos sellainen tehtäisiin.
– Hänellä ei ollut juurikaan sen suhteen toiveita. Ei hautamuistomerkeistä, mutta muistomerkeistä ylipäänsä hän toivoi, että hänen tärkein perintönsä on CMI-järjestön työ ja sen jatkuminen.
Ahtisaaren perustama CMI konfliktinratkaisujärjestö.
Marko Ahtisaarelle ja hänen mukaansa myös presidentin puolisolle Eeva Ahtisaarelle nyt paljastettu graniittiveistos on mieleinen.
– Pidän tätä työtä hienona ja isäni Martin oloisena.
"Kuvittelin tätä paikkaa kaupunkina"
Jokaisen edesmenneen presidentin haudalle on toteutettu hautamuistomuistomerkki. Ahtisaaren muistomerkin valtioneuvoston kanslia tilasi avoimen hautamuistomerkkikilpailun perusteella.
Uusi muistomerkki sijaitsee paikassa, jossa aivan vieressä ovat esimerkiksi Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston hautamuistomerkit.
STT kysyi Pakariselta, pyrkikö hän ottamaan suunnittelussa huomioon ympärillä olevat muut muistomerkit, vai lähtikö hän siitä että kullekin presidentille tulkoon omanlaisensa.
– Olen tehnyt arkkitehtina kaupunkisuunnittelua, ja siinä otetaan askel tai kaksikin taaksepäin ja katsotaan kokonaisuutta. Kuvittelin tätä paikkaa ikään kuin kaupunkina, jossa jokainen hautamuistomerkki on oma rakennuksensa. Pohdin sitä, mikä muoto täydentäisi kokonaisuuden parhaiten.
Uran kruunasi Nobelin rauhanpalkinto
Martti Ahtisaari oli Suomen tasavallan presidentti vuosina 1994–2000. Kymmenes presidenttimme Ahtisaari oli ensimmäinen, joka valittiin Suomen valtionpäämieheksi suoralla kansanvaalilla.
Ahtisaari toimi kansainvälisenä rauhanvälittäjänä ennen presidenttikauttaan, sen aikana ja sen jälkeen. Diplomatian taitaja muistetaan esimerkiksi työstään rauhanprosessien vetäjänä Namibiassa, Kosovossa ja Indonesiassa.
Presidentti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.
Martti Ahtisaari oli syntynyt vuonna 1937 Viipurissa. Hän kuoli 86-vuotiaana viime vuoden lokakuussa Helsingissä.