Esteitä, putkia, keppejä ja renkaita, muun muassa näistä koostuu agility-rata. Agility on koirien ja ohjaajien eli koirakoiden esteratalaji, jossa koira juoksee radan läpi mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Ohjaajan tehtävä on ohjata koira radan läpi niin, että se tietää koko ajan, mihin mennä.
Tänä vuonna agilityn harrastajat Suomessa ovat saaneet lisäpontta toiminnalleen, kun agilitysta on päätetty tehdä virallisesti urheilulaji. Urheilustatus oikeuttaa valtion tukien hakemiseen ja helpottaa lajin harrastajia muun muassa taloudellisesti, kun lajia ei rahoiteta enää pelkästään harrastajien pussista.
– Kyllä itse ainakin olen ihan hiestä märkä aina treenien jälkeen, kun koirien kanssa juostaan. Että kyllä tämä ainakin ihan urheilulta tuntuu, joten miksei tätä sellaiseksi luokiteltaisi, naurahtaa Katja Valkki Vaasan Agility-seurasta.
Kilpailu suuri osa lajia. Suomessa agilityssa kisaillaan kolmessa luokassa, joista 3. luokka on paras. Kun koira on tullut 1,5 vuoden ikään, se on oikeutettu kilpailemaan.
Kilpailu aloitetaan 1. luokasta, josta noustaan nollatulosten ja sijoitusten perusteella toiseen luokkaan ja sieltä edelleen kolmanteen. Vain kolmanteen luokkaan nousseet voivat kisailla arvokisoissa, kuten Nastolassa syksyllä järjestettävissä SM-kisoissa.
Nollatuloksella tarkoitetaan sitä, että koira juoksee radan läpi täysin virheettömästi. Kilpailuiden voitot ratkeavat ajan ja virhemäärien perusteella. Näin ollen nopein nollatuloksen juossut koira voittaa.
– Tuomari kokoaa radan mielensä mukaan juuri ennen kisaa. Ohjaajalla on tämän jälkeen viisi minuuttia aikaa tutustua rataan, joten siinä pitää aika nopeasti painaa rata mieleen ja tehdä päätökset, millä liikkeillä koiran ohjaa radan läpi.
Vaasan Agility-seura järjestää kisoja kahdesti vuodessa, mutta kisoja riittää tälläkin alueella niin paljon kuin niissä jaksaa käydä. Valkilla on neljä agilitykoiraa, joiden kanssa hän kisaa ainakin kerran kuussa, kesällä vielä useammin.
– Kisoissa voi osallistua niin moneen starttiin kun mieli tekee. Yksi startti maksaa noin 15–20 euroa.
Sopii kaikille roduille. Valkin koirat ovat bordercollieita ja borderterriereitä, mutta hän painottaa, että mikä tahansa rotu sopii lajin harrastamiseen. Juuri colliet ja terrierit ovat kuitenkin yleisimpiä agilityrotuja niiden liikunnallisuuden ja motivaation vuoksi.
– Koirille tämä on leikkiä, ja omat koirani ovatkin niin lelujen perään, että ne juoksevat innoissaan vaikka kuinka kauan.
Koirat siis koulutetaan lajiin este kerrallaan usein lelupalkinnon avulla. Kun yksittäiset esteet ovat hallussa, aletaan ottaa haltuun suurempia kokonaisuuksia.
– Kohtaan usein ennakkoluuloja, että tämä on vain koirien kanssa juoksentelua, mutta tämä on siitä makea laji, että voi itse asettaa tavoitteensa, kun tuntee omat koiransa.
– Itse huomaan koko ajan sekä koirien että oman kehitykseni, ja se saa haluamaan täyttää uusia tavoitteita. SM-kisoissa kisailenkin yhden koirani, Sinin, kanssa, Valkki kertoo.
Siiri Salo