Maahanmuuttovirasto (Migri) aikoo pitää jäissä kielteisten turvapaikkapäätösten tekemisen Afganistanin kansalaisille, jotka poistettaisiin kotimaahansa. Käytännössä kaikki afganistanilaiset turvapaikanhakijat jäävät siis tällä hetkellä Suomeen.
Migri kertoi noin kuukausi sitten keskeyttävänsä kyseiset päätökset Afganistanin heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Ääri-islamistinen Taliban on tiukentanut otettaan maassa viime aikoina. Lisähuolta aiheuttaa se, että rauhanturvaoperaatiota on alettu ajaa alas ja ulkomaiset joukot ovat vetäytymässä maasta Yhdysvaltain johdolla.
Migrin turvapaikkayksikön aluevastaava
– Merkittäviä muutoksia tapahtuu edelleen koko ajan. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, kuinka kauan tämä kielteisten päätösten tekemisen keskeytys kestää, mutta tuskin tässä ihan lyhyestä hetkestä on kysymys.
Tällä hetkellä vireillä olevia afganistanilaisten turvapaikkahakemuksia on Migrissä noin 340. Kaikki afganistanilaiset turvapaikanhakijat jäävät Suomeen siihen asti, että Afganistanin turvallisuustilanteesta on enemmän tietoa.
– Keräämme tietoa kaikista mahdollisista lähteistä, kuten eri maiden viranomaisilta ja järjestöiltä. Pelkästään siinä menee oma aikansa, että saamme riittävästi tietoa päätösten tekemiseksi. Ei olisi helppoa tehdä nyt uusia linjauksia tilanteesta, Similä sanoo.
Tänä vuonna myönteisen päätöksen on saanut noin 65 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista afganistanilaisista. Elokuun alkuun mennessä Afganistanista tulleita hakijoita on ollut tänä vuonna 195.
– Jos turvapaikkaa tai oleskelulupaa ei voida myöntää, hakemus jää vireille. Päätöksentekoa jatketaan sitten, kun käytössä on tarvittava määrä tietoa, Similä kertoo.
Koska turvapaikanhakijoita ei voida palauttaa Afganistaniin, heidän on odotettava päätöstään Suomessa.
– Jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun myöntämiselle ei ole perusteita, hakemus jää vireille ja hakija jää odottamaan Suomeen, kunnes päätöksenteko on mahdollista. Ulkomaalaislaki ei tunne ”odotteluajan oleskelulupaa”, Similä sanoo.
Turvapaikanhakijat, joiden hakemus on vireillä, majoittuvat joko vastaanottokeskuksissa tai yksityisessä majoituksessa, eli esimerkiksi sukulaistensa tai hakijan omasta kotimaasta olevien ystävien luona. Jokainen turvapaikanhakija on kirjoilla jossain vastaanottokeskuksessa, mutta iso osa asuu Similän mukaan yksityisessä majoituksessa.
– Turvapaikanhakijoilla on täällä käytössä vastaanottopalvelut, joten tältä osin heillä ei ole huolta. Kaikilla heistä on oikeus asua vastaanottokeskuksessa. Jos he poistuvat Suomesta ennen päätöstä, hakemus raukeaa tietyn ajan kuluttua, Similä selittää.
Similän mukaan ei ole mahdollista, että Suomi ei ottaisi afganistanilaisten turvapaikkahakemuksia vastaan kielteisten päätösten tekemisen ollessa keskeytettynä.
– Kun ulkomaalainen henkilö esittää tarpeen kansainvälisestä suojelusta, hakemus on aina otettava vastaan. Pakolaiskiintiö on toinen asia, sitä ei pidä sotkea turvapaikanhakuprosessiin, hän toteaa.
Hakemusmäärät ovat yleisesti ottaen olleet vähäisiä jo pitkään, mikä johtuu ainakin osittain koronasta seuranneesta liikkumisen vaikeudesta maiden välillä. Similä odottaa määrien kasvavan pandemian hellittäessä.
– Turvapaikanhakijoiden määrä tulee varmasti nousemaan, kun liikkuminen vapautuu. Siihen kun lisätään vielä tämä Afganistanin tilanne, on mielenkiintoista nähdä, miten turvapaikanhakijoiden määrä kehittyy Suomessa ja Euroopassa, Similä pohtii.
Juho Niemistö
