Maahanmuuttoviraston toukokuussa ilmestyneessä tilannekatsauksessa arvioidaan Afganistanin turvallisuustilanteen olevan edelleen epävakaa ja nopeasti muuttuva. Alueelliset erot ovat suuria, mutta esimerkiksi pääkaupunki Kabulissa todetaan esiintyvän aseellista väkivaltaa. Suomi on palauttanut Kabulin ihmisiä, vaikka ihmisoikeusjärjestö Amnesty on kritisoinut palautuksia.
–Koska Kabul on Afganistanin pääkaupunki, sinne kohdistetaan suhteellisesti eniten iskuja. Siksi myös siviiliuhrien määrä on korkea. Kabul ei kuitenkaan edelleenkään ole kaikille vaarallinen, täsmentää Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Juuso Hyvärinen .
Korkein hallinto-oikeus päätti torstaina, että Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätös evätä 19-vuotiaalta afgaanilta turvapaikka oli virheellinen. Maahanmuuttovirasto arvioi, että turvapaikanhakija olisi voinut paeta kotialueeltaan Kabuliin. Hyvärinen kertoo, että Maahanmuuttoviraston ja Korkeimman hallinto-oikeuden arvio erosi sisäisen paon kohtuullisuuden osalta.
–Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä korostui hakijan henkilökohtaiset olosuhteet, jonka takia sisäinen pako ei ollut tässä tapauksessa mahdollinen.
Tapauksesta tuli ilmi, että turvapaikkapäätöksissä tulee ottaa huomioon monenlaiset henkilökohtaiset tekijät. Kielteisen päätöksen virheellisesti saaneella turvapaikanhakijalla ei ollut nuoren iän tähden ammattia taikka verkostoja Kabulissa. Lisäksi hän oli taustaltaan vähemmistöön kuuluva hazara ja shiiamuslimi.
–Kabulissa iskut shiiakohteisiin ovat lisääntyneet, Hyvärinen myöntää.
Ehkä ratkaisevin tekijä oli kuitenkin hakijan mielenterveyden tilanne. Mielenterveys lasketaan osaksi hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi sisäisen paon mahdollisuutta koskevaan harkintaan. Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Outi Korhosen mukaan hakijan terveydentila voi vaikuttaa siihen, kohdistuuko tähän henkilökohtaista vainoa.
–Ihmistä voidaan syrjiä monestakin syystä. Jos maassa on huonot ihmisoikeudet, niin erottuminen minkä tahansa syyn takia voi johtaa vainoamiseen.
Virhearvioita turvapaikkapäätöksissä Korhosen mukaan tulee, koska arviot tehdään usein resurssipulan vuoksi keskimääräisen turvallisuusluokituksen mukaan. Tämän takia Korhosta ei yllätä, että korkein hallinto-oikeus korjaa päätöksiä.
–Hakemukset pitäisi käsitellä yksitellen, sillä juridisissa päätöksissä pitää ottaa huomioon pienimmätkin yksityiskohdat. Ei riitä, että alueen todetaan olevan turvallinen, sillä se ei välttämättä ole sitä kaikille.
Korhosen mukaan turvapaikanhakijoiden katsotaan usein pystyvän palaamaan maansa pääkaupunkiin, sillä pääkaupunkeja pidetään kansainvälisen avun takia muita alueita turvallisempana. Kansainvälinenkään apu ei kuitenkaan aina riitä.
–Vaikka alueella olisi kansainvälisiä järjestöjä tai poliisivoimia, eivät he välttämättä pysty estämään yksilön syrjintää.
Riina Rastas