Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin koalition puolueille ennustetaan takapakkia tämän viikonlopun osavaltiovaaleissa.
Sen sijaan mielipidemittaukset näyttävät äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen eli AfD:n kasvattaneen suosiotaan sekä Baijerissa että Hessenissä, joissa vaalit järjestetään.
Radikaalin maahanmuuttovastainen ja pääosin Venäjä-mielinen AfD on muun muassa vaatinut rajojen sulkemista maahanmuuttajilta ja vastustanut aseavun toimittamista Ukrainalle.
Uurnille pääsee sunnuntaina noin 14 miljoonaa äänioikeutettua saksalaista.
Vaikka mielipidemittausten valossa kristilliskonservatiivinen CDU pitää pintansa Hessenissä ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU Baijerissa, AfD:n kannatus kasaa niille paineita, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku STT:lle.
– Puolueen suosiota kasvattavat koko Saksassa yleinen poliittinen ja taloudellinen epävarmuus, joka on kasvanut Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa. Lisäksi puolueessa vetoaa maahanmuuttokriittisyys. Sen suosiota kasvattaa myös saksalaisten epäluottamus Scholzin hallitusta kohtaan, Iso-Markku kertoo.
– AfD:llä on aiemminkin ollut kyky kerätä protestiääniä itselleen, varsinkin tällaisessa epävarmuuden tilassa, tutkija lisää.
Riitely repii Saksan hallitusta
AfD:n suosio on kiivennyt sekä Hessenissä että Baijerissa noin 3–4 prosenttiyksikköä korkeammalle kuin mitä se oli edellisissä, vuoden 2018 osavaltiovaaleissa. Tutkijan mukaan mielipidemittausten valossa Hessenissä AfD:n kannatus liikkuu noin 15–17 prosentin haarukassa ja Baijerissa noin 13–14 prosentissa.
Sen sijaan Scholzin hallituksen suosio on tällä hetkellä todella alhaalla, Iso-Markku sanoo.
– Inflaatio on vaikuttanut saksalaisten arkeen, energiavarmuus ja energian hinta huolestuttavat, ja saksalaisen talouden pärjäämisestä ollaan huolissaan. Saksassa on ollut repivääkin sisäistä keskustelua näistä aiheista, hän kertoo.
Scholz astui edeltäjänsä Angela Merkelin ylisuuriin saappaisiin toissa vuoden liittopäivävaalien jälkeen ja on nyt jo kautensa puolivälissä.
Hänen koalitiohallituksensa tiedettiin alusta asti olevan vaikea yhtälö, Iso-Markku sanoo.
– Kolmella puolueella on monesta asiasta erilaiset näkemykset, ja hallitus on ollut todella riitainen. Erityisesti vihreät ja FDP ovat olleet napit vastakkain. Scholz itse on näyttänyt heikolta, koska ei ole halunnut tai pystynyt vaikuttamaan näihin kiistoihin, Iso-Markku avaa.
Äskettäin tunteita on Saksassa kuumentanut esimerkiksi rakennusten ilmastoystävällistä lämmitystä koskeva uusi laki. Laissa asetetaan rajat sille, millaisella energialla saksalaiset voivat lämmittää kotejaan. Moni saksalainen pelkää nyt joutuvansa tekemään uusia hankintoja ja lämmityskustannustensa nousevan.
Maahanmuutto palannut Saksan politiikan keskiöön
AfD on mielipidemittauksissa kavunnut hurjaa vauhtia Saksan kakkospuolueeksi kristillisdemokraattisten CDU:n ja CSU:n jälkeen. AfD:n kannatus on ollut mittauksissa 21 prosentin luokkaa, kun viime liittopäivävaaleissa AfD keräsi viidentenä puolueena hieman yli kymmenen prosenttia kaikista äänistä.
AfD:n suosiota ruokkii ennen kaikkea se, että maahanmuutto on palannut saksalaisen politiikan keskiöön, kuten muuallakin Euroopassa. Näin tapahtui viimeksi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana.
– Saksa on Ukrainan sodan alettua ottanut vastaan yli miljoona ukrainalaispakolaista. Myös erityisesti Välimeren yli on pelkästään tämän vuoden aikana tullut yli 200 000 turvapaikanhakijaa, Iso-Markku kertoo.
– Saksassa jopa vihreät, joka tavallisesti on korostanut avoimuutta, on puhunut siitä, että palautuksia kolmansiin maihin tulisi tehostaa. Tämä kertoo sekä koventuneista äänenpainoista että aidoista haasteista maahanmuuttoon liittyen, tutkija sanoo.
Ukrainalaiset pakolaiset on Saksassakin otettu lämpimästi vastaan, ja heitä kohtaan on edelleen paljon sympatiaa, Iso-Markku kertoo. Tulijat ovat kuitenkin myös ruuhkauttaneet Saksan byrokratian ja palvelut.
Deutsche Welle kertoi äskettäin, kuinka Hessenissä viranomaiset kertoivat olevansa "täysin kapasiteettinsa äärirajoilla" yrittäessään majoittaa tulijoita ja pyysivät hallitusta rajoittamaan saapuvien määrää.
Sodan aikana puolueen Venäjä-mielisyys saattanut vedota
Venäjän hyökkäyssodan aikana myös AfD:n Venäjä-mielisyys on saattanut houkutella enemmän äänestäjiä, Iso-Markku uskoo.
Kaikki Saksassa eivät hyväksy sitä, että Saksa muutti ulkopoliittista linjaansa tukeakseen Ukrainaa sotilaallisesti ja on myös tukenut sitä avokätisesti.
– Puolueella on läheiset suhteet Venäjälle. AfD:ssä Venäjän narratiivi hyväksytään sellaisenaan. Puolueen mielestä rauhaa Ukrainassa olisi edistettävä muulla tavoin kuin tukemalla Ukrainaa sotilaallisesti, Iso-Markku sanoo.
– Se houkuttelee niitä äänestäjiä, jotka kokevat, että Saksan pitäisi ennemminkin edistää rauhaa Ukrainassa neuvotteluteitse. Nämä vaatimukset voivat puhutella myös sellaisia äänestäjiä, jotka sitä eivät ole aiemmin kannattaneet, tutkija uskoo.
Venäjään suhtaudutaan myötämielisemmin erityisesti Saksan itäosissa, joissa myös AfD:n kannatus on vankinta.
Muut puolueet pitäneet AfD:tä "palomuurin" takana - nyt se voi rakoilla
AfD:n suosio kasvattaa painetta ottaa äärioikeisto mukaan päätöksentekoon osavaltioissa, Iso-Markku uskoo. Tähän mennessä suurimmat puolueet ovat pyrkineet eristämään AfD:n ja pitämään sen visusti "palomuurin" takana.
Silti Thüringenin osavaltiossa keskustaoikeistolaiset kansanedustajat ovat jo nojanneet AfD:n tukeen leikatessaan paikallista kiinteistöveroa, kertoi Politico-lehti tällä viikolla.
– AfD ei ole muuttunut salonkikelpoisemmaksi, mutta kristillisdemokraateille voi käydä vaikeaksi perustella, miksi niiden pitäisi eristää AfD:tä ja tehdä hankalia hallituskoalitioita, Iso-Markku arvelee.