Venäjällä alkaa tänään äänestys kolmipäiväisissä presidentinvaaleissa, joiden voittajaksi kruunataan presidentti Vladimir Putin. Vaaleissa on kyse poliittisesta näytelmästä, sillä Putinilla ei ole todellisia vastaehdokkaita ja käytännössä kaikki oppositiotoiminta Venäjällä on tukahdutettu.
Vaaleja seuraamassa ei myöskään ole riippumattomia ulkomaisia tarkkailijoita. Tulosten mahdollista väärentämistä helpottaa yhä laajemmin käytössä oleva sähköinen äänestäminen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Venäjän johto on vaalivilpin tarpeen kanssa pakkoraossa: itsevaltaisten järjestelmien logiikka toimii siten, että johtajan väistämättä rapautuvaa karismaa pitää pönkittää aina vain entistä paremmalla vaalituloksella.
– Tämähän tietenkin johtaa siihen, että tällainen muodollisesti demokraattinen vaali muuttuu koko ajan entistä irvokkaammaksi, Lassila sanoi STT:lle keskiviikkona.
Stalinin ennätys pian vaarassa
Mahdollisia protesteja vaaleja vastaan voidaan nähdä sunnuntaina. Helmikuussa vankeudessa kuollut oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi ehti kehottaa kansalaisia saapumaan äänestyspaikoille puoliltapäivin äänestämään jotakuta muuta kuin Putinia.
Näytösvaalit järjestetään myös Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa.
Entinen tiedustelupalvelu KGB:n työntekijä Putin nousi ensi kerran presidentiksi vuonna 2000 Boris Jeltsinin jälkeen. Vuonna 2008 hän luovutti tehtävän neljäksi vuodeksi Dmitri Medvedeville toimien itse pääministerinä. Käytännössä valta kuitenkin säilyi myös tuolloin Putinin käsissä.
Vuodesta 2012 jälleen yhtäjaksoisesti presidenttinä olleen Putinin johdolla lakia on muutettu siten, että nyt 71-vuotias Putin voi jatkaa presidenttinä vuoteen 2036 saakka. Tuolloin hän tulisi olleeksi vallassa jopa pidempään kuin neuvostodiktaattori Josif Stalin.
-----
Juttua on korjattu klo 11.25: Medvedev tuli presidentiksi vuonna 2008, ei 2004. Vastaavasti Putin on ollut yhtäjaksoisesti presidenttinä vuodesta 2012, ei vuodesta 2008.