Joskus vuosikymmeniä sitten oli häpeällistä ”ajaa” ns. sammutetuin lyhdyin.
Salapoliisien toiminta lie silloinkin ollut hyväksyttyä ilman rummutusta, että ”tässä tulee salaetsivä nuuskimaan tanhuviasi”.
On puhuttu tässä Suomen maassa aina rehtiydestä, selväkielisyydestä ja värinsä tunnistamisesta ainakin poliittisilla areenoilla. Myönnän, että tasavaltamme ylin johtaja ulkopolitiikassa on presidentin suhteen merkinnyt ainakin näennäistä irrottautumista puoluepoliittisista irtiotoista.
Nyt 2023 kuuluukin sanoa, että mikä se tuommoinen Jussi, Paavo tai Hjallis on, joka sanoo olevansa jonkin puolueen ehdokas presidentinvaaleissa. Nyt jos koskaan ehdokas oikein kunnostautuu olemalla väritön, hajuton ja mauton!
Onko otsikkoni tutkijapersoona Mika Aaltola muka parempi poliittisen oikean laidan edustaja lausumalla olevansa ”vain valitsijayhdistysläinen”? Kysynpä vaan.
Olli Rehn on ihan samantyyppinen hahmo - muka olemalla eduskunnassa keskustalainen, mutta kuuluvansa oikeasti ihan samaan värittömään ja hajuttomaan asiantuntijuuteen kuin Aaltola ja nyt jopa umpivihreä Pekka Haavisto. Samaa harmaata eminenssiä he kukin ovat.
Uusi aika näyttää koittaneen. Poliittinen värikartta näyttää pian ulkoisesti ainakin arkiharmaalta eikä ”kukaan ole mitään aatetta” - muka. Onko todellisuudessa niin?
Ei ole niin, että oikeasti joku olisi puolueeton, ainakaan aatteeton voidakseen vaikuttaa jonkin maan johdossa. Nyt on aika kuitenkin piiloutua näennäisesti incognito-pukuun.
Mitä lisäetua värittömyys muka tuo? Tiedämme oikeasti Aaltolan olevan oikeistohenkinen eikä vasemmistolainen ainakaan.
Tanskalaiskirjailija H.C. Andersen kirjoitti jo vuosisadat sitten tunnetun satunsa, jossa päähenkilö kulki julkiestradeilla ilman rihman kiertämää. Aikalaisensa eivät tohtineet ääneen lausua, ettei kuninkaalla ole yllään kuin syntymäpukunsa. Löytyi sentään pikkulapsi, joka toi esiin ”suuren salaisuuden” - kuninkaalla ei ole mitään yllään!
Onko uusi poliittinen ilmasto syysharmaan sumuinen oikeasti vai mistä on kyse ehdokkaiden kiertäessä ja kieltäessä oikean luonteensa ja aatetaustansa?
Mitä tekevät demarit, entä kokoomus ja vassarit? Kun oma tausta kielletään, on itsetuntokäsite saamassa ihka uuden nimikkeen, itsetunnottomuusko?
Liioittelen tai en, mutta aikamme ilme on muuttumassa - eikä vähiten poliittisten ylilyöntien, ns. tasa-arvokehityksen ja jopa sukupuolettomaksi leimautumisen vuoksi. Miksi ihmisparka taas pakenee itseään kuin Aadam ja Eeva paratiisissa.
On yksi, joka kuitenkin tietää kaiken jokaisesta. Mietihän, kuka.
Jouko Pesonen
Lehtimäki