Olen muuttanut tyystin mielipidettäni Saara Aallosta.
Pidin häntä pitkään yksi-ilmeisenä ja muovisena pikku tähtösenä, jolla nyt vain sattuu olemaan upea ääni.
Britannian X-Factorin tuotantotiimi, laulun- ja tanssinopettajat ovat kuitenkin saaneet ihmeitä aikaan. He ovat auttaneet Saaran löytämään vahvuutensa ja uskomaan itseensä.
Muovisesta friidusta on sukeutunut ilmeikäs ja itseluottamusta uhkuva nuori nainen, joka uskaltaa näyttää, mikä oikeasti on.
Aallon teatraalisuus pääsee isolla lavalla täyteen oikeuteensa. Hän kelpaisi mille tahansa maailman musikaalilavalle.
X-Factor-voittaja vuodelta 2006, Leona Lewis, on jo raivannut tiensä Broadwaylle, jossa hän parhaillaan laulaa Cat-musikaalissa. Aallolle olisi jo tietä tasoitettu. Tietojen mukaan hän olisikin jo tehnyt kansainvälisen managerisopimuksen.
Suomalaistähden voittoa estää vain yksi asia. Se, että "Aalthou" on "from abroad" eli "ulkomailta" kuten hänen factor-mammansa Sarah Osbourne iloisissa tunnelmissaan tulkitsi.
Voitto sinänsä ei takaa vielä mitään. Kisaa on käyty reilut kymmenen vuotta, ja suurin osa voittajista on painunut unholaan hurjasta hypetyksestä huolimatta.
Viimeksi Saara herätti pahennusta japanihenkiseksi tuotetulla versiolla kappaleesta Sound Of The Underground.
Joku hienohelma syytti häntä twitterissä rasismista, ja niin tähti joutui taas laulamaan henkensä edestä. Syyte on naurettava. Saaralla nyt ei ole minkään valtakunnan sanavaltaa kappaleestaan saati sen lavashow'sta.
Musiikkia tunteva brittikolumnistikin tietää, että Saaralla ei ole sansseja.
– Hän ei voita siksi, että X-Factor ei ole tehty taitaville esiintyjille vaan tasapaksuille keskinkertaisuuksille.
JAANA-STIINA ALA-KORPI