Pariisin autonäyttelyn jälkeen olen sähköautoilun suhteen optimistisempi kuin koskaan ennen. Töpselivoimasta tulee osa autoilun valtavirtaa vaikka väkisin, lakipykälien ohjaamana. Trendi näkyy hybridiautomallistojen laajentumisena ja täyssähköautojen yleistymisenä.
Asialla ovat etenkin saksalaiset. Opelin Ampera-e on valmis tuote ja myynnissä ensi keväänä. Volkswagenin I.D. ja Mercedesin EQ ovat prototyyppiasteella, mutta valmiita autoja luvataan asiakkaille jo parin vuoden päästä.
Volkkarilla on paljon pelissä. Huomio pitää kääntää pois päästöskandaaleista.
Konserni tavoittelee sähkön avulla samanlaista vallankumouksellista loikkaa kuin Kuplan tai Golfin keksiminen aikanaan oli.
Tuoreita sähköautomalleja yhdistää pitkä toimintamatka. Yhdellä latauksella luvataan nyt 400–500 kilometriä eli Teslan lukemat.
Tämä poistaisi yhden tärkeän henkisen esteen sähköautojen tieltä.
Toinen muutos on suurten autonvalmistajien aktivoituminen. Sekin rohkaisee asiakkaita harkitsemaan sähköisiä vaihtoehtoja.
– Mielipidetutkimusten mukaan ihmiset ehkä uskaltavat ostaa sähköauton sitten, kun Toyota alkaa valmistaa niitä. Suurten valmistajien esimerkki on tärkeä, VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko vahvistaa.
Toisaalta juuri Toyotan puuttuminen Pariisin sähköautointoilijoiden joukosta ihmetyttää tutkijaa.
– Jos maailman suurin autonvalmistaja ei usko akkusähköautoon, mitä se kertoo? Toyota näyttää laittavan paukut vetyyn.
Lähes kaikki Japanissa käytetty sähkö on peräisin fossiilisesta tuontienergiasta. Sähköautolla ei siksi ole maan vahvoilla kotimarkkinoilla erityistä ekoleimaa.
Huomattava osa Japanin energiasta tuodaan nesteytettynä maakaasuna (LNG). Sen rinnalle suunnitellaan nesteytetyn vedyn tuomista Australiasta nimenomaan liikennepolttoaineeksi.
Niin ei saa Laurikon mukaan käydä, että öljyyn pohjautuvat liikennepolttoaineet vain yksinkertaisesti vaihdetaan sähköenergiaan. Siten oltaisiin jatkossakin vain yhden vaihtoehdon varassa.
– Energialähteiden monipuolisuus on avain. Uusiutuvalla dieselillä kulkevan dieselauton hiilidioksidipäästöt ovat suurimmassa osassa maailmaa pienemmät kuin sähköauton kokonaispäästöt, Laurikko sanoo.
Dieseltankillinen riittää parhaimmillaan yli tuhannen kilometrin ajomatkaan. Uusimmatkin sähköautot pääsevät vain alle puoleen tästä.
Sähköautojen yleistymistä hidastaa edelleen korkea hankintahinta.
Esimerkiksi B-segmentin pikkuautoluokkaan sijoittuva Renault Zoe maksaa Suomessa halvimmillaankin yli kaksi kertaa niin paljon kuin vastaava polttomoottoriauto.
– Asiakas voi valita, ostaako sähköauton vai samalla rahalla polttomoottoriauton ja siihen polttoaineet koko käyttöiäksi. Sähköautot yleistyvät ensin Golfin kokoluokassa ja siitä ylemmissä autoluokissa, joissa auton hinta ei ole hankinnan ykköskriteeri.
KARI PITKÄNEN
Juttu on julkaistu lehdessä 8.10.2016.
