Vasta 24-vuotias suomalainen kapellimestari Tarmo Peltokoski silminnähden innostuu, kun hän kuvailee syyskuun lopussa Riiassa järjestettyä konserttia. Konsertissa Peltokosken oppi-isä, legendaarinen suomalainen kapellimestari ja orkesterinjohdon opettaja, 94-vuotias Jorma Panula saapui johtamaan Peltokosken kutsumana Latvian kansallisorkesteria. Peltokoski on Latvian kansallisorkesterin ylikapellimestari.
– Se oli suorastaan liikuttava kokemus. Peruin toisen konsertin sen vuoksi, että pääsisin näkemään opettajani oman orkesterini edessä, Peltokoski sanoo.
Panulan opetus yhdistää lähes kaikkia suomalaisia huippukapellimestareita, ja Panulaa pidetäänkin suomalaisen kapellimestari-ihmeen mahdollistajana. Peltokoski itse aloitti Panulan opissa 14-vuotiaana vuonna 2014. Panula on keskittynyt jo pitkään opettamiseen ja esiintyy kapellimestarina enää harvoin.
– Se konsertti oli niin harvinainen ja ainutlaatuinen tapaus. Se, että joku on tuon ikäisenä edes elossa, on jo ihme. Saatikka se, että konsertoi orkesterin kanssa, Peltokoski sanoo.
Haastattelua edeltävänä päivänä Peltokoski on saapunut konserttimatkalta Zürichistä Sveitsistä. Loppuviikosta suunta on Milanoon, jossa Peltokoski debytoi kapellimestarina Teatro alla Scala -oopperatalossa, jota pidetään yhtenä maailman parhaista oopperataloista.
Nyt Peltokoskella on kuitenkin harvinaiset kaksi perättäistä vapaapäivää Suomessa ja olemme onnistuneet sopimaan haastattelun Musiikkitaloon Helsinkiin.
Kiinnitykset huippuorkestereihin
Musiikkitalon sijasta Peltokoski työskentelee nykyään pääosin ulkomailla. Kun pesti Latvian kansallisorkesterin ylikapellimestarina ensi vuonna päättyy, Peltokoski aloittaa Toulousen kansallisorkesterin ylikapellimestarina Ranskassa.
Peltokosken uran tähän asti suurin uutinen tuli tämän vuoden heinäkuussa, jolloin hänen kerrottiin aloittavan Hongkongin filharmonikkojen kaikkien aikojen nuorimpana musiikillisena johtajana syksystä 2026 alkaen. Hongkongin orkesteria pidetään yhtenä Aasian parhaista orkestereista.
– Se oli tarjous, josta ei voi kieltäytyä, Peltokoski sanoo.
Ylikapellimestarin tehtävien lisäksi Peltokoskella on tällä hetkellä myös päävierailijan tittelit Rotterdamin filharmonikoilta ja Kammerphilharmonie Bremenistä. Viime vuonna hän solmi lisäksi levytyssopimuksen klassisen musiikin suuryhtiön Deutsche Grammophonin kanssa.
Kaksi ylikapellimestarin tai musiikillisen johtajan tehtävää samaan aikaan on klassisen musiikin maailmassa yleistä. Enempää töitä Peltokoski ei kuitenkaan aio toistaiseksi ottaa vastaan.
Mummu uran mahdollistajana
Peltokoskea pidetään osana uutta suomalaiskapellimestarien sukupolvea Klaus Mäkelän kaltaisten huippumenestystä saavuttaneiden kapellimestarien rinnalla.
Peltokosken kohdalla kaikki lähti mummun pianosta. Vaasassa kasvaneen Peltokosken laulunopettajana työskennellyt isoäiti, jota Peltokoski kutsuu mummuksi, tutustutti nuoren Peltokosken klassiseen musiikkiin. Mummun pianon parissa Peltokoski innostui soittamisesta.
Ensin Peltokoski tähtäsi pianistiksi. Hän osallistui muun muassa vuonna 2017 kansainväliseen Maj Lind -pianokilpailuun, jossa Peltokoski kilpaili vain 17-vuotiaana.
Teini-ikäisenä mukaan tuli myös orkesterinjohto, joka hiljalleen alkoi viedä yhä enemmän aikaa pianonsoitolta. Vaikka Peltokoski nykyään tekee uraa kapellimestarina, hän esiintyy edelleen satunnaisesti pianistina kamarimusiikkikokoonpanoissa.
Orkesterinjohtoa Peltokoski on opiskellut Panulan opetuksen lisäksi hetken myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, mutta jätti muutaman vuoden jälkeen koulun kesken, sillä töitä kapellimestarina alkoi olla niin paljon.
"Varottava, ettei tulisi johdettua Sibeliusta liikaa"
Kun Peltokoski kuvailee työtään ja musiikin ympärillä pyörivää arkeaan, sana opiskelu toistuu useaan otteeseen.
– Tämä ammatti on suurimmaksi osaksi äärimmäisen epäsosiaalinen, sillä ison osan ajasta kapellimestarit istuvat neljän seinän sisällä opiskelemassa tulevia kappaleita, Peltokoski sanoo.
Peltokoski on tullut tunnetuksi intohimostaan saksalais-itävaltalaisten 1800-luvun lopun myöhäisromanttisten säveltäjien kuten Richard Wagnerin, Gustav Mahlerin ja Anton Brucknerin musiikkiin. Peltokoski kertoo tuovansa mielellään konserttiohjelmistoihin ja esityksiin myös englantilaista musiikkia, joka usein jää hieman vähemmälle soitolle.
Sitten on tietysti Sibelius, jota Peltokosken mukaan suomalaisia kapellimestareita pyydetään hyvin usein johtamaan.
– Tietysti koen Sibeliuksen musiikin hyvin läheiseksi ja haluan johtaa Sibeliusta. Sitä kuitenkin pyydetään hyvin paljon, ja pitää olla varovainen, ettei tulisi johdettua Sibeliusta liikaa. Koska enhän tietenkään haluaisi kyllästyä Sibeliukseen, Peltokoski sanoo.
Kun Peltokoski haastattelua seuraavana päivänä suuntaa Milanoon, ohjelmistossa on juurikin Sibeliusta.
Milanossa nuori suomalaiskapellimestari johtaa Sibeliuksen toisen sinfonian sekä Finlandian.
---
Korjattu kirjoitusasua klo 14.15: Zürichistä