Tilaajille

140 ki­lo­met­rin put­kis­to uu­si­taan – Sei­nä­joen ison te­ko­jään urakka sai val­tion­avus­tuk­sen

Seinäjoki
Seinäjoen ison tekojään kunnostus alkoi huhtikuussa.
Seinäjoen ison tekojään kunnostus alkoi huhtikuussa.
Kuva: Jaakko Elenius

Vuonna 1983 valmistuneella Seinäjoen isolla tekojääradalla on käynnistynyt tänä keväänä kattava peruskorjaus.

Viime vuosina vioitellut putkisto uusitaan remontissa, jonka on tarkoitus valmistua lokakuun puoleen väliin mennessä.

– Tässä on useina vuosina ollut nyt vuotoja putkistossa. Kahtena vuonna ne ovat olleet niin pahoja, että koko iso tekojää on jouduttu laittamaan kiinni, kertoo Seinäjoen liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä.

Urakan on tarkoitus valmistua lokakuun puoleen väliin mennessä.
Urakan on tarkoitus valmistua lokakuun puoleen väliin mennessä.
Kuva: Jaakko Elenius

Jatkuva paikkaaminen toi menoja

Valmistuessaan 42 vuotta sitten Seinäjoen iso tekojäärata oli vasta Suomen toinen laatuaan. Viime vuosina tapahtuneet vuodot kertoivat putkiston olleen kipeästi uusimisen tarpeessa.

Mäkelä kertoo peruskorjauksen olleen esityslistalla useamman vuoden, mutta aiemmin asia ei ole ollut yhtä akuutti.

– Nythän remontti oli käytännössä pakko tehdä, koska tämä oli selkeästi käyttöikänsä päässä, Mäkelä toteaa.

Putkiston toistuva paikkaaminen kävi kalliiksi. Paikkausprosessit eivät olleet nopeita, sillä vuotokohdan löytäminen ennen varsinaista paikkaamista vei aikaa.

Vanhan putkiston kanssa ongelmia olisi ollut edessä todennäköisesti myös tulevaisuudessa.

– Odotettavissa oli se, että niitä vuotokohtia olisi voinut tulla jatkossa enemmänkin, kertoo Mäkelä.

Seinäjoen liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä kertoo vanhan putkiston jatkuvan paikkailemisen käyneen kalliiksi.
Seinäjoen liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä kertoo vanhan putkiston jatkuvan paikkailemisen käyneen kalliiksi.
Kuva: Jaakko Elenius

Putket ja pinnat uusiksi

Aluehallintovirasto julkaisi maanantaina myöntävänsä tekojääradan peruskunnostukseen ja putkiston uusimiseen 300 000 euron arvoisen liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksen.

Toukokuussa pääurakoitsijana aloitti kilpailutuksen voittanut Maansiirto Veljekset Rinta Oy.

Urakka alkoi asfalttipinnoitteen poistamisella. Tällä hetkellä työmaalla poistetaan vanhoja jäädytysputkia, joita kulkee kentällä noin 140 kilometrin mitalta. Lisäksi kenttäalueen ulkoreunan salaoja- ja hulevesilinjojen uusiminen on nyt työn alla.

Tämän jälkeen pohjamateriaalit vaihdetaan käyttämällä osittain uudestaan nykyisiä materiaaleja. Lopuksi kentälle asennetaan uusi putkisto ja asfalttipinnoite. Myös kentän ulkoasua kunnostetaan urakan yhteydessä.

Peruskorjausta helpottaa se, että varsinainen jäädytyskoneisto uusittiin jäähalli 1:n peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2017. Remontin yhteydessä uusitut koneistot jäähdyttävät jääurheilukeskuksella sekä jäähallit 1 ja 3 että ison tekojääradan.

– Monesti, kun tällainen iso urakka tehdään, niin silloin uusitaan kaikki jäädytyskoneistot ja putkistot, mutta tässä puhutaan nyt pelkästään tästä putkiston vaihtamisesta, sanoo Mäkelä.

Peruskunnostuksen yhteydessä on huomioitu myös valmius katetun jääareenan rakentamiselle, mikäli aika on sille joskus otollinen.

Jääurheilukeskuksella on tekojääradan kunnostuksen kanssa samaan aikaan käynnissä myös jäähalli 3:n kuntokartoitus.

Noin 140 kilometrin mittainen putkisto vaihdetaan uuteen.
Noin 140 kilometrin mittainen putkisto vaihdetaan uuteen.
Kuva: Jaakko Elenius

Merkittävä liikuntapaikka

Seinäjoen tekojäärata on vuosien saatossa ollut merkittävä mahdollistaja niin paikalliselle kuin valtakunnalliselle pikaluistelulle.

– Seinäjoellahan on pikaluistelu ollut aina vahva laji, ja kyllähän olosuhteet ovat mahdollistaneet sen, että täältä on tullut maailmanluokan urheilijoita, Mäkelä toteaa.

Radalla on järjestetty myös useita kansainvälisiä kilpailuita, kuten nuorten arvokisoja ja maailmancupeja.

Mäkelä kuitenkin muistuttaa tekojääradan olevan tärkeä myös muille kuin pikaluistelijoille. Kenttää käyttävät aktiivisesti esimerkiksi jääkiekkoilijat, taitoluistelijat sekä kuntoluistelijat.

– Tämä on talvellakin kaiken kansan paikka, vaikka usein puhutaankin pikaluisteluradasta, muistuttaa Mäkelä.

Vaikka kenttä onkin remontin alla koko tulevan kesän, tullaan sen kesäkäyttömahdollisuuksiin panostamaan myös jatkossa. Aiemmin paikalla on voinut pelata esimerkiksi tennistä, katukoripalloa ja sählyä.

Mäkelä kertoo tekojääradan kunnostuksen olevan tärkeä osa koko Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven alueen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia koskevaa yleissuunnitelmaa, jonka kaupunki laati viime vuonna.

Kunnostusten myötä alue tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia myös jatkossa.

– Tulevaisuutta varten on suunniteltu sitä, miten me kehitämme tätä jääurheilukeskuksen aluetta kokonaisuudessaan, Mäkelä mainitsee.

Ilmoita asiavirheestä