Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit pidetään marraskuussa. Nuorten eli alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on tulevissa vaaleissa kasvanut viime vaaleihin verrattuna.
Yhteensä ehdokkaita on koko maassa 11 400. Heistä kirkkovaltuustoihin pyrkii nyt 624 nuorta ja seurakuntaneuvostoihin 324 nuorta.
Edellisissä vaaleissa nuorten ehdokkaiden osuus oli kirkkovaltuuston vaalissa 5,4 prosenttia, kun se nyt on 6,2 prosenttia, eli kasvua on tullut 14,7 prosenttia. Seurakuntaneuvoston vaalissa 2022 nuorten ehdokkaiden osuus oli 7,2 prosenttia, kun se vuoden 2026 vaalissa on 9,5 prosenttia, eli kasvua on 32,5 prosenttia, selviää evankelis-luterilaisen kirkon tilastoista.
Vaasan suomalainen seurakunta seuraa nuorten ehdokkaiden määrässä valtakunnallista trendiä.
Kirkkovaltuustoon pyrkii suomalaisessa seurakunnassa 88 ehdokasta, joista nuoria on 8 eli 9,1 prosenttia. Seurakuntaneuvoston 82 ehdokkaasta nuoria on niin ikään 8 eli 9,8 prosenttia.
– Luvut ovat selvästi maan keskiarvoa korkeammat, melkein puolet enemmän, kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Juho Laatikainen sanoo.
Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkovaltuustoon pyrkivien ehdokkaiden keski-ikä on 55,7 vuotta ja seurakuntaneuvostoon pyrkivien 56 vuotta.
Vaasassa seurakunnat kuuluvat yhtymään ja siksi täällä käydään kahdet vaalit. Luottamushenkilöt äänestetään oman seurakunnan seurakuntaneuvostoon sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Vähänkyrön seurakuntavaaleissa ei ole yhtään nuorta eli alle 30-vuotiasta ehdokasta. Vasa svenska församlingin listoilta pyrkii yksi nuori seurakuntaneuvostoon. Kaikki kolme seurakuntaa kuuluvat samaan yhtymään.
Z-sukupolvi
mukaan
Kirkkohallituksen seurakuntavaalien projektipäällikkö Annmari Salmelan mukaan nuorten ehdokkaiden määrän selvä kasvu näkyy monissa vahvoissa opiskelijakaupungeissa.
– Onnistuimme aktivoimaan näiden kaupunkien nuoria etenkin seurakuntien vaikuttajaryhmien kautta, hän sanoo.
Salmelan mukaan nuorten mukaan saaminen kirkon luottamuselimiin on tärkeää paitsi kirkon tulevaisuuden myös päätöksenteon kannalta.
– Ei ole edustuksellista demokratiaa, jos kirkolta jää kokonaisen sukupolven ääni kuulematta.
Hän puhuu Z-sukupolvesta eli vuosina 1997–2012 syntyneistä. Nuorista, jotka ovat Salmelan mukaan tottuneet siihen, että maailma on auki, ja jotka ovat nyt kiinnostuneita kirkollisesta päätöksenteosta.
– Ei heille ole väliä minkä värinen olet tai minkä sukupuolinen. Ihmisiä yhdistävät asiat ovat tärkeintä. He uskovat tasa-arvoon ja ovat tottuneet luomaan verkostoja. He haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisesti ja läpinäkyvästi, Salmela sanoo.
Mukana on nuoria monenlaisista taustoista, myös konservatiiveja.
Hän muistuttaa myös luterilaisen kirkon "kruununjalokivestä", kuten Salmela asian muotoilee, eli jo 16-vuotiaiden oikeudesta äänestää.
– Nyt meillä on oikeasti nuoria ehdokkaita, joihin nuoret äänestäjät voivat samastua.
Ehdokasmäärä
nousi Vaasassa
Marraskuun seurakuntavaaleissa Vaasassa valitaan jäsenet seurakuntaneuvostoon ja kirkkovaltuustoon kaudelle 2027–2030 eli kyseessä ovat kahdet vaalit. Osa ehdokkaista on ehdolla molempiin luottamuselimiin, osa vain toiseen.
Vaasan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvostoon asettui ehdolle 83 ehdokasta, joista 16 valitaan.
Ehdokkaista miehiä on 49 ja naisia 34. Ehdokkaita on 19 enemmän kuin vuoden 2022 vaaleissa.
Yhteiseen kirkkovaltuustoon on ehdolla 87 ehdokasta, joista valitaan 32. Miehiä on 54 ja naisia 33. Ehdokkaita on 12 enemmän kuin edellisvaaleissa.
Valtakunnallisesti naisten osuus ehdokkaista on noussut merkittävästi, mutta Vaasassa on ehdolla miehiä enemmän kuin naisia.
– Vaasassa on tapahtunut aika paljon tällä kaudella. Se, että ehdokkaita on nyt enemmän, osoittaa ihmisten kokevan tärkeäksi, ketkä ovat päättämässä, Salmela sanoo.
Uutta ajattelua
ehdolla
Uusia ehdokkaita on näissä vaaleissa suurin osa, lähes 70 prosenttia. Vaasassa yhteiseen kirkkovaltuustoon pyrkivistä uusia on 73,9 prosenttia ja seurakuntaneuvostoon 86,6 prosenttia, eli keskiarvolta enemmän kuin koko maassa.
– On valtakunnallisesti merkittävää, että uusia ehdokkaita on noin paljon. Se tuo kirkkoon väistämättäkin uutta ajattelua, Salmela uskoo.
Mikä QR-koodi?
Joidenkin seurakuntavaaliehdokkaiden mainosten kohdalla näkyy QR-koodi tai linkki. Se liittyy avoimuusilmoitukseen, joka ehdokkaan täytyy tehdä, jos valitsijayhdistyksen nimessä on poliittinen tunnus. Koodin tai linkin avaamalla jokainen voi nähdä ehdokkaan mainoksen taustalla olevat toimijat, kuten kuka tai mikä taho mainoksen on rahoittanut, kuinka paljon rahaa mainokseen on käytetty ja mistä rahat ovat peräisin. Jos valitsijayhdistyksen nimi ei liity politiikkaan, ilmoitusta ei tarvitse tehdä.
Siihen, millaista ajattelua ja arvomaailmaa kunkin valitsijayhdistyksen ja siihen kuuluvan ehdokkaan taustalla on, voi perehtyä esimerkiksi oman seurakunnan kotisivuilla.
– Aika harva tuntee ehdokkaita. Siksi vaalikone on tässä kohtaa myös erittäin hyvä. Sen avulla voi löytää omaa arvomaailmaa vastaavia ehdokkaita.
Lähikunnissa
ei äänestetä, paitsi
Laihialla
Mustasaaressa ja Maalahdessa ei järjestetä äänestystä tämän vuoden seurakuntavaaleissa, sillä hyväksytyssä ehdokaslistassa on yhtä paljon ehdokkaita kuin paikkoja. Tällöin kyseessä on sopuvaalit.
Laihialla ja Isossakyrössä äänestetään näissä seurakuntavaaleissa.
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 3.–7.11.2026. Vaalipäivä on 15.11.2026.
Seurakuntavaalit Vaasassa
Äänioikeutettuja on Vaasan suomalaisessa seurakunnassa tänä vuonna 24 020. Edellisvaaleissa eli vuonna 2022 äänioikeutetuista äänesti 9,6 prosenttia. Äänestää voivat kaikki 16-vuotiaat tai sitä vanhemmat luterilaiseen kirkkoon kuuluvat.
Valitsijayhdistykset ja niiden ehdokkaat näkee seurakuntien kotisivuilta, ja jokaiselle seurakuntaan kuuluvalle lähetetään postitse kirje vaaleista ja ehdokasasettelusta.
Äänestää voi vain oman seurakuntansa ehdokasta. Vaasan seurakuntayhtymään kuuluu kolme seurakuntaa: Vaasan suomalainen seurakunta, Vasa svenska församling ja Vähänkyrön seurakunta.
Vaasan suomalaisen seurakunnan vaaleihin ehdokkaita asetti seitsemän valitsijayhdistystä eli kaksi enemmän kuin vuonna 2022, ja ne ovat Avara kirkko (24 ehdokasta seurakuntaneuvostoon, 26 ehdokasta yhteiseen kirkkovaltuustoon), Elävä seurakunta (16/15), Kotikirkko läheiseksi (7/8), Kristillisten perusarvojen puolesta (9/10), Rakennusperintö kunniaan (3/3), Vaasan sosiaalidemokraattisen ja sitoutumattoman seurakuntaväen lista (15/16) ja Vaasan Perussuomalaiset (9/9).
