Navigaattori ja minä olemme tehneet yhteistyötä jo usean vuoden ajan, välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä.
Yksin ajaessa navigaattori on kätevämpi apuri kuin paperiset kartat, koska niiden selaaminen ei ratin takana onnistu ainakaan turvallisesti. Ja vaikka apukuskin paikalla istuisikin joku, ei kartturin taitoihin voi aina luottaa.
Tekniset laitteet osaavat kuitenkin välillä järjestää yllätyksiä. Ihan normaalia on se, että laite sammuu vieraassa ympäristössä juuri sillä hetkellä, kun kaikkein eniten kaipaisi apua perille löytämiseksi.
Navigaattori osaa myös monilla muilla keinoilla aiheuttaa harmaita hiuksia.
Lyhin reitti. Joitakin vuosia sitten vietin juhannusta Kauhavalla. Suuntasin sieltä kotiseudulleni Keski-Suomeen, ja koska reitti ei ollut tuttu, otin navigaattorin avuksi. Taisin tuolloin itse naputella laitteeseen, että se suunnittelisi matkareitin lyhimmän vaihtoehdon mukaan.
Jonkin aikaa huristelin menemään, mutta sitten aloin miettiä, miksi hiekkatiet muuttuivat koko ajan pienemmiksi. Lopulta ajelin jollakin mökkitiellä.
Oletin koko ajan, että navigaattori yrittää ohjata minua valtatielle oikoreittiä pitkin, joten siksi en kyseenalaistanut sen tekemää matkasuunnitelmaa.
Kun tässä vaiheessa lopulta tajusin katsoa arvioitua matka-aikaa, se oli yhdeksän tuntia. Matkaan olisi pitänyt mennä reilut pari tuntia.
Laite oli luultavasti laskenut, että kyseinen metsäreitti oli joitakin metrejä lyhyempi kuin mitä matka olisi ollut isompia teitä pitkin. Muutin vaihtoehdoksi ”nopein reitti”, ja pääsin perille saman vuorokauden aikana.
Omatoimisuutta. Kerran olin menossa Vaasassa johonkin konserttiin, kun yhtäkkiä säikähdin autosta kuuluvaa vierasta ääntä. Radio oli kyllä päällä, mutta tämä ääni kuului jostain muualta.
Vilkaisin taustapeilistä takapenkille, mutta siellä ei näkynyt ketään.
Kun syke oli vähän tasaantunut, tajusin, että puhetta piti navigaattori, joka oli mennyt hansikaslokerossa itsestään päälle ja ryhtynyt opastamaan reittiä ilmeisesti edelliseen määränpäähän.
Paras kommentti navigaattorilta tuli muutama kesä sitten, kun teimme isäni kanssa reissun Uumajaan.
Otimme sinne oman auton mukaan, ja kun ajoimme menopelin maihin, navigaattori oli jälleen mennyt omia aikojaan päälle.
Laitteella oli yllättävän vahva mielipide naapurimaastamme, sillä se kailotti kuuluvasti: ”Tee U-käännös, jos mahdollista.”
Elina Levijoki