Paljon odotetut leikkaukset suoriin yritystukiin jäivätkin puoliväliriihessä tekemättä.
– Kun tarkastelimme suoraa yritystukea, se kokonaisuus meni niin pieneksi, että sieltä ei ollut mahdollisuuksia löytää [leikkauskohteita], pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi hallituksen tiedotustilaisuudessa myöhään tiistai-iltana.
Sipilän mukaan suuri osa yritystuista on verotukia, ja niitä katsotaan syksyn budjettiriiheen mennessä.
Suomen Akatemiaan panostettiin kahtena seuraavana vuonna yhteensä 50 miljoonaa euroa ja Tekesiin 60 miljoonaa, jonka lisäksi hallitus varasi sille 70 miljoonan euron myöntövaltuuden. Nämä eivät kuitenkaan ole varsinaisia tukirahoja.
– Tekesin ja Suomen Akatemian raha on kaivettu muualta, Sipilä kertoi.
Suomalaisille yrityksille jaetaan tänä vuonna noin neljän miljardin euron edestä erilaisia yritystukia, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö.
Moni yritys saa Suomessa tukea valtiolta ilman, että ne edes ymmärtävät sitä. Tämä johtuu työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikön Ilona Lundströmin mukaan siitä, että verotuet lasketaan myös yritysten saamiksi tuiksi.
Ministeriössä tietyt verot katsotaan tuiksi, koska yritysten verohelpotukset ovat valtion näkökulmasta saamatta jäävää verotuloa. Verotukia ovat muun muassa eri alojen nauttimat alennetut sähköverokannat ja verovähennykset, joita tietyillä aloilla voi tehdä.
Esimerkiksi dieseliä alempi verokanta, joka on käytössä työkoneiden polttoaineena käytettävässä kevyessä polttoöljyssä, on ministeriön laskelmissa jo 451 miljoonan euron arvoinen verotuki.
Vaikka ministeriö on arvioinut yritystukien määrän tänä vuonna neljään miljardiin euroon, niin se, mikä kaikki määritellään yritystueksi, ei ole yksiselitteistä.
– Riippuu vähän laskijasta, mikä on loppusumma. Jos katsotaan laajasti kaikkia tuki-instrumentteja ja sektoreja, joilla tukia myönnetään, niin hurjin loppusumma on kahdeksan miljardia, Lundström selventää Lännen Medialle.
– Suoria tukia on merkittävästi vähemmän kuin verotukimuodossa, hän lisää.
Ministeriön toimittaman laskelman mukaan suoria yritystukia on tänä vuonna määrä maksaa noin 1,3 miljardia. Verotukia neljän miljardin potista on noin 2,7 miljardia euroa.
Kyse on siitä, mikä kaikki lasketaan yritystueksi. Työ- ja elinkeinoministeriön neljään miljardiin euroon ei esimerkiksi lasketa tukia maa-, metsä- ja kalatalouteen (noin miljardi euroa), joiden jakamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kahdeksaan miljardiin euroon pääseminen edellyttäisi, että mukaan laskettaisiin myös muun muassa kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset.
Innovaatiotuet vaikuttavimpia
Yritystuista vaikuttavimpina tutkijat pitävät Lundströmin mukaan erilaisia innovaatiotukia. Nämä tuet on suunnattu esimerkiksi yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen, ja niitä myönnetään tällä hetkellä 350 miljoonan euron edestä.
Tuotekehitys- ja innovaatiorahoitus on pääsääntöisesti luotu Lundströmin mukaan niin, että suoraa avustusta ohjataan sinne, missä yrityksen riski on kaikkein suurinta. Tukien tarkoitus on hänen mukaansa se, että avustetaan sellaista, mihin rahoitusta ei muuten voisi saada.
– Pitää olla markkinapuute. Julkinen raha ei voi koskaan syrjäyttää yksityistä rahaa, sanoo Lundström.
Innovaatiotuet voivat olla joko suoraa avustusta tai esimerkiksi markkinahintoja edullisemman lainan muodossa.
Hallituskauden alussa tosin leikattiin Lundströmin mukaan tukia, jotka oli suunnattu erilaiseen tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan.
MIKKO PULLIAINEN, MARKKU UHARI