Juuri julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan yritysten kasvuhalut ovat eteläpohjalaisyrityksissä maan keskiarvoa heikommat. Alueellemme on tyypillistä pienyritysvaltaisuus, joka osittain selittää asiaa. Toisaalta useimmilla tämän päivän menestyvillä yrityksillä on omat kasvutarinansa ja joskus nekin ovat olleet pieniä. Lisäksi varsinkin maaseudulla jokaisella pienelläkin yrityksellä on merkitystä paikalliselle palvelurakenteelle ja elinvoimalle.
Jos yritys ei kasva ja kannata, se todennäköisesti taantuu. Useissa kunnissa ja kaupungeissa näkyy elinvoiman heikentyminen, kun yrittäjien ikääntyessä ja jatkajien puutteessa yritykset lopettavat toimintansa. Valtakunnallisesti tästä on seurauksena yhteiskunnan rahoituspohjan heikkeneminen.
Mistä sitten ostajia pienten kuntien pienille yrityksille?
Yritysoston luulisi kiinnostavan nuoria, koska yritysoston myötä uusi yrittäjä pääsee kiinni jo valmiiseen asiakaskuntaan ja kassavirtaan. Ikäluokkien pienentyessä nuorten joukosta ei valitettavasti löydy riittävästi ostajia omistajanvaihdostilanteessa oleville yrityksille.
Maahanmuuttajat ovat usein eri kulttuureista, joissa itsensä työllistäminen ja kaupankäynti on luontevaa. Heillä puolestaan riittävän suomenkielentaidon hankkiminen yritystoiminnassa pärjäämiseksi ja säädösympäristön kanssa sinuiksi tuleminen voi kestää useita vuosia, joten maahanmuuttajatkaan eivät tarjoa nopeaa ratkaisua. Tosin oppilaitokset voisivat tarjota tähän vaivaan tehokasta lääkettä uusien yrittäjien valmennusohjelmilla.
Merkittävin käytettävissä oleva vaihtoehto on, että paikkakunnalla jo toimivia yrityksiä kannustetaan aktiivisemmin kehittämään, uudistamaan ja laajentamaan toimintaansa yritysostoin. Ostajat esimerkiksi voisivat saada lisää osaavaa työvoimaa, päästä mukaan uudelle toimialalle tai hankkia markkinaosuutta nykyisellä toimialalla.
Myös sukupolvenvaihdosten toteuttaminen jo sellaisessa vaiheessa, että luopujalla on tarvittaessa vielä virtaa kintaissa jatkaa jatkajan rinnalla ja jatkajalla puolestaan intoa tarttua perheyrityksen tarjoamiin haasteisiin, on hyvä pitää mukana kunnallisen elinkeinopolitiikan keskeisissä viesteissä.
Sosiaali- ja terveydenhoidon palvelujen järjestämisen siirtyessä hyvinvointialueille, kuntapäättäjien tulisi yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa keskustella ja pohtia keinoja, joilla paikallistason palvelut säilyvät ja kunnan elinvoima turvattaisiin.
Etelä-Pohjanmaalla on pitkät perinteet yritysten omistajanvaihdosten matalan kynnyksen neuvontapalvelujen järjestämisessä maakunnan yrittäjille. Kuntien tehtäväksi jää edelleen aloitteellinen ja monipuolinen vuoropuhelu paikkakunnan yrittäjien kanssa. Ja siihen vuorovaikutukseen sopii hyvin yrittäjien huomion kiinnittäminen yritysostojen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Jorma Ranta
omistajanvaihdosasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät
Juha Tall
omistajanvaihdosasiantuntija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu