Yrit­tä­jät vaatii pa­rem­pia tukia

Työelämässä oppimisesta sovitaan oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. Kuvassa Noorollah Alizadeh raivaustöissä Ulkokrunnin saaressa syyskuussa 2020. Kuvaushetkellä Alizadeh opiskeli metsuriksi Lappia-ammattiopistossa ja oli oppisopimuskoulutuksessa Rannikkokuriiri-yrityksessä.

Ammatillista koulutusta on kehitetty suuntaan, jossa yhä suuremman osan oppimisesta tulisi tapahtua työpaikoilla käytännön työtehtäviä tekemällä.

Varsinkin pienissä yrityksissä ammatillisten opiskelijoiden kouluttamisen esteitä ovat työnantajalle aiheutuvat kulut ja opiskelijan ohjaamisen vaatima aika.

Suuri osa eli 37 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä pitääkin yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa ”ei lainkaan tärkeänä” ja kolmasosa 33 prosenttia ”vähän tärkeänä”. Vain viidesosalle se on joko erittäin tai melko tärkeää.

Luvut selviävät Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjägallupista. Kantarin toukokuussa tekemään tutkimukseen vastasi 1018 pienten ja keskisuurten yritysten edustajaa.

Työelämässä oppimisesta voi sopia nykyisellään joko koulutus- tai oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija on työsuhteessa ja hänelle maksetaan palkkaa, kun taas koulutussopimuksessa työsopimusta ei ole eikä palkkaa makseta.

Yrittäjäjärjestö katsoo, että molemmista koulutustavoista saataisiin nykyistä suositumpia, mutta se edellyttää rahaa. Järjestö esittää, että oppisopimuksella olevan kouluttamisesta maksettavaa koulutuskorvausta pitäisi nostaa ja se pitäisi laajentaa koskemaan myös koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta.

Tämä viesti suunnataan Suomen hallitukselle, joka kokoontuu syyskuussa päättämään ensi vuoden budjetista. Hallitus on jo linjannut oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisesta, ja yksityiskohdat tarkentuvat syksyn budjettineuvotteluissa.

Siinä missä oppisopimusta on Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntijan Marja Vartiaisen mukaan pidetty palkanmaksun takia pienissä yrityksissä ”riskaabelina”, koulutussopimuksella on helpompi kokeilla sitä, miten hyvin opiskelija ja yritys sopivat toisilleen.

– Yritykset puhuvat työvoimapulasta, mutta he tuntevat vähän huonosti toimintamalleja. Koulutussopimus voisi olla apu aika moneen tilanteeseen.

Yrittäjägallupista selviää, että koulutussopimuksesta on tullut oppisopimusta suositumpaa. Nyt reilu neljännes yrityksistä on hyödyntänyt koulutussopimusta, kun perinteisempi oppisopimus on ollut käytössä 20 prosentissa yrityksistä.

Ennen vuotta 2018 koulutussopimus tunnettiin työssäoppimisena. Ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä nimi muuttui, mutta myös lakia muutettiin niin, ettei koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta voi maksaa työnantajalle koulutuskorvausta. Poikkeuksen tekevät vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat.

Oppilaitos saa koulutuksen rahoituksen ja maksaa sillä sekä oppilaitoksessa tapahtuvan opetuksen että koulutuskorvaukset.

Vartiainen kertoo, että työssäoppimisen aikana koulutuskorvauksia maksettiin eniten sosiaali- ja terveysalalla.

Sen lisäksi korvauksia maksettiin kalliiden koneiden ja laitteiden tai erityistä turvallisuutta vaativilla aloilla, kuten metsä-, maansiirto- ja logistiikka-aloilla. Muilla aloilla korvauksia ei juuri käytetty.

Vartiainen ei nimeä koulutuskorvaukselle sopivaa euromäärää, kunhan rahan maksaminen ei olisi kategorisesti kielletty. Ne yritykset, joilla tarve olisi, voisivat korvausta hakea, ja käyttää sen esimerkiksi opiskelijaa ohjaavan henkilön palkkaan.

Ohjausta opiskelijat työpaikoilla tarvitsevat. Osa yrittäjistä kokee, että työpaikoille tulevat opiskelijat ovat ”raakileita”, jotka tarvitsevat huomattavan paljon perehdytystä ja ohjausta.

Yli 40 prosenttia yrittäjistä oli tyytymättömiä opiskelijan työelämävalmiuksiin ja perustaitoihin koulutussopimusjakson alussa.

Perehdytys kuuluu asiaan, sillä opiskelija on työpaikalla oppimassa. Isoissa yrityksissä on työvoimaa perehdyttää ja kouluttaa opiskelijoita, mutta pienissä yrityksissä yrittäjällä olisi omatkin työt tehtävänä.

– Siksi opiskelijan haluttaisiin olevan valmiimpi jo työhön tullessaan, Vartiainen luonnehtii.

Mitä pienempi yritys, sitä harvinaisempaa oppi- tai koulutussopimuksella opiskelu nyt on.

Suomen Yrittäjät vaatii myös oppisopimuskoulutuksesta maksettavan koulutuskorvauksen korottamista.

Pk-yrityksistä 61 prosentille oli maksettu koulutuskorvausta oppisopimuskoulutuksen aikana. Vain 33 prosenttia oli tyytyväisiä maksettuun korvaukseen.

– Tilanteissa, joissa alalle kouluttamaton henkilö tulee töihin, pitäisi pystyä porrastamaan palkkaa osaamisen mukaan, Vartiainen lisää.

Yrittäjägallupin perusteella oppisopimusopiskelijan palkan porrastuskaan ei innostaisi kaikkia. Yrityksistä 37 prosenttia vastasi, ettei sittenkään opiskelijaa palkkaisi.

Suomen Yrittäjät on esittänyt hallitukselle lisäksi palkkakustannusten porrastamiseen tarkoitettua oppisopimustukea. Se myönnettäisiin automaattisesti työnantajalle, joka ottaisi oppisopimuskoulutettavaksi alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön.

Rahan lisäksi koulutus- ja oppisopimuksen suosiota lisäisi yritysten ja oppilaitosten nykyistä parempi yhteistyö.

Yritysten ja oppilaitosten välille tarvittaisiin viestinviejä, Vartiainen pohtii.

– Onko se sitten vaikkapa yrittäjäjärjestö, kehittämisyhtiö tai uusyrittäjyyskeskus?

Anni Hyypiö