Todistusvalinta perustuu kahteen taulukkoon, joista opiskelualat valitsevat tavallisen tai matemaattis–luonnontieteellisiä aineita painottavan version. Sen lisäksi eri alat voivat painottaa haussa kahta haluamaansa ainetta.
Pitkä matematiikka, äidinkieli ja korkeakoulun opiskelualan painottamat kaksi ainetta antavat eniten pisteitä suoraan todistusvalintaan, kun yliopistojen pääsykoeuudistus tulee voimaan.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n vararehtorikokous on julkaissut pistetaulukot, joiden mukaan kaikki ylioppilastutkinnot pisteytetään.
Yksittäisen aineen pisteet ovat sitä paremmat, mitä parempi on arvosana ja mitä enemmän kursseja ainetta varten on lukiossa tarjolla.
Ylimääräisten aineiden kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa palkitaan joillain aloilla.
– Opiskelualat valitsevat 4–6 ainetta, jotka huomioidaan haussa. Joillakin aloilla valintaan vaikuttavat aineet voidaan määritellä tarkasti, kun taas toisilla aloilla niillä ei ole vaikutusta, kertoo vararehtori Sari Lindblom Helsingin yliopistosta Lännen Medialle.
Hän on suunnitellut opiskelijavalintojen uudistusta ohjausryhmän puheenjohtajana.
Ylioppilastutkinnon pisteytystyökalua pitää käyttää viimeistään vuodesta 2020 alkaen.
– 2020 on siirtymävuosi. Nyt ei ole vielä tietoa, mitkä alat ottavat taulukon käyttöön vuonna 2019. Tavoitteenamme on tiedottaa asiasta toukokuun lopussa, kertoo UNIFI ry:n vararehtorikokouksen puheenjohtaja Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta.
Eri yliopistojen eri opiskelualat tiedottavat ensi vuoden tarkoista valintakriteereistään touko–kesäkuussa, jolloin on mahdollista laskea tarkat pisteet. Näilläkin taulukoilla saa vahvasti suuntaa-antavan tuloksen. Tämän kevään hakuun taulukot eivät enää vaikuta.
Lähinnä alat pääsevät vaikuttamaan siihen, käyttävätkö ne taulukkoa 1 vai 2 ja mitä ylioppilaskirjoitusten kahta ainetta ne painottavat.
Taulukko 1 sopii useimmille aloille. Taulukossa 2 painotetaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja vähennetään humanististen ja yhteiskunnallisten aineiden painoarvoa. Taulukko 2 on luultavasti käytössä esimerkiksi teknillisissä yliopistoissa.
Painotetut aineet valittaneen sen mukaan, mitä kyseisellä alalla tarvitaan eniten. Esimerkiksi lääketiede joutunee valitsemaan biologian, fysiikan ja kemian joukosta kaksi painotettua ainetta.
Sari Lindblom kertoo, että esimerkiksi lääketieteen valinnoissa tarvitaan todennäköisesti kuuden aineen vertailu.
–Hakupainealoilla tarvitaan kuusi ainetta. Kaikkien alojen pitää ottaa valintaan vähintään neljä ainetta.
Arvosanat erottelevatjyvät akanoista, kun katsotaan mahdollisuuksia päästä suosituille opiskelualoille.
Laudatur antaa aineesta täydet pisteet eli kertoimen 1. Eximian kerroin on 0,83, magnan 0,67, cum lauden 0,5, lubenterin 0,33 ja approbaturin 0,17.
Pelkällä äidinkielen laudaturilla voi siis saada enemmän pisteitä kuin rimaa hipoen suoritetulla kokonaisella ylioppilastutkinnolla.
Vuodesta 2020 alkaen kaksi kolmasosaa opiskelijoista valitaan korkeakouluihin pelkän ylioppilastutkinnon pisteiden perusteella. Nämä taulukot ja niiden soveltaminen halutulla alalla ratkaisevat useimpien valinnan yliopistoon.
Pääsykokeella ei ylioppilastodistusvalinnassa ole mitään merkitystä. Pelkällä pääsykokeella valittaisiin yhä kolmasosa opiskelijoista. Pääsykoe muuttuu siten, ettei se vaadi pitkää valmistautumista. Materiaalin saisi eteen vasta kokeessa. Soveltuvuuskokeita voisi käyttää vielä kulttuuri- ja taidealoilla.
Aiemmin käytössä ollut menetelmä, jossa valintaan vaikuttavat sekä pääsykoe että ylioppilastodistus, poistuu useimmilta aloilta kokonaan.
Tässä on kuvitteellinen esimerkki, kuinka pisteet lasketaan. Tuore ylioppilas pyrkii opiskelemaan historiaa yliopistoon.
Hän on suorittanut äidinkielen (M), englannin (E), ruotsin (M), lyhyen matematiikan (C) ja historian (L). Suluissa ovat arvosanat.
Tässä laskuesimerkissä historiaa varten painotettuja aineita olisivat historia ja yhteiskuntaoppi. Haussa sovellettaisiin taulukkoa 1. Alalle huomioitaisiin viisi ainetta.
Pisteet muodostuisivat äidinkielestä 22, englannista 23,6, ruotsista 16,8, lyhyestä matematiikasta 14,1 ja historiasta 34,0.
Kokonaispisteet olisivat 110,5. Jos ylioppilas sijoittuisi näillä pisteillä riittävän korkealle historiaan hakeneiden joukossa, hänet valittaisiin yliopistoon.
Joonas Kuikka
