Seinäjoen kaupunki on talouspaineiden edessä julkistanut joitain suunnitelmia kouluverkon supistamisesta ala-asteista aina lukio-opetukseen asti. Me vuonna 1975 ylioppilaaksi lakitetut, tämän vuoden riemuylioppilaat, olemme seuranneet tätä prosessia huolestuneina ja erityisesti esitystä lakkauttaa lukio-opetus Ylistarossa.
Kannatamme voimakkaasti lukion säilymistä Ylistarossa ja perustelemme kannanottoamme neljällä näkökulmalla.
Lukion tilat ovat hiljattain osin rakennettu ja osin saneerattu ja ovat siten hyvin toimivat ja tarkoitukseensa sopivat. Vaihtoehtoinen opetuspaikka Seinäjoen jättilukio on jo nyt ahdas ja siten lisäoppilaat Ylistarosta ja näillä näkymin myös Peräseinäjoelta, vain pahentaa tilannetta.
Tarvittaisiin investointeja, joihin kaupungilla ei näytä olevan varaa. Keskittämisen sijaan kaupungin tulisi mainostaa Ylistaron idyllisessä koskimaisemassa sijaitsevaa lukiota yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona.
Yhä lisääntyvät nuorten psykososiaaliset ongelmat vaativat monipuolista puuttumista. Tässä turvallinen ja hallittavan kokoinen opiskeluympäristö voi tarjota yhden keinon.
Oma lukioaikamme oli yhteisöllistä sekä oppilaiden kesken, ja myös opettajien kanssa toiminta oli hyvin mutkatonta. Kevään ylioppilasjuhlassa ja kouluun tutustuessamme huomasimme, että sama yhteisöllisyys ja välittämisen kulttuuri on edelleen vahvasti läsnä.
Nykyisessä digitalisoituvassa ja verkkoyhteyksien maailmassa yhteisöllisyys tuo sitä henkistä voimavaraa, mitä tarvitaan oman uran suunnittelussa ja muutenkin työelämässä. Seinäjoen hyvin suuressa lukiossa yhteisöllisyyden ja turvallisuudentunteen luominen on vaikeampaa kuin kooltaan pienemmässä lukiossa.
Seinäjoen kaupunkistrategia vuosille 2022-2029 ”Meillä on tilaa tulevaisuudelle” mainitsee tavoitteessa ”Laadukas ja elinvoimainen asuinympäristö” toimenpiteenä mm Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kaupunginosien kirkonkylien kehittämisen.
Ymmärrämme, että erilaisista palveluista huolehtiminen on osa tätä kehittämistä. Toimiiko kaupunki nyt lukioita lakkauttamalla tässä omaa strategiaansa vastaan?
Neljäs perusteemme liittyy uusiin tavoitteisiin, että 50 % ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämän saavuttamiseksi helposti tavoitettava, toimiva ja yhteisöllinen lukio-opetus on välttämätöntä.
Laajan maaseudun juureville nuorille ei yksinkertaisesti saa asettaa suurta lisäkuormaa ja lisäkustannuksia lukio-opetuksen saatavuudessa, mitä pitkät matkat (jopa 50 kilometriä) tuovat mukanaan, samoin siirtyminen suureen massalukioon. Matkat ovat kustannustekijä, joka suunnitelmissa näytetään unohdetun.
Älkäämme siis hukatko maaseudun nuoria vaan annetaan heille hyvät eväät elämään, aivan kuten me aikanaan saimme Ylistaron lukiosta.
Jussi Esala
Asko Istolahti
Ylistaron lukion
riemuylioppilaat v. 2025 puolesta