Koulutus ja osaaminen ovat osa Suomen huoltovarmuutta. Tämä on ollut tärkeänä tausta-ajatuksena, kun opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) päätti kohdistaa lisärahoitusta tutkijakoulutukseen. OKM osoittaa yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden pilotointiin vuosina 2024–2027.
Lisärahoitus suunnataan tuhannelle väitöskirjatutkijalle, jotka otetaan yliopistoihin määräaikaisiin, kolmen vuoden työsuhteisiin suorittamaan tohtorin tutkintoa.
Määrärahalla toteutetaan 15 tutkimusalakohtaista tohtorikoulutuksen pilottihanketta, joista yhdeksän on Suomen Akatemian lippulaiva-alojen ja kuusi vapaasti valittujen alojen pilotteja. Tuhannesta väitöskirjatutkijasta 800 kohdistuu lippulaiva-aloille ja 200 muille aloille.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) mukaan Suomi tarvitsee yhä enemmän huippuosaajia ja tutkijan koulutuksen saanutta työvoimaa.
– Tarvitsemme lisää osaavaa työvoimaa, mutta joillakin aloilla suomalaisten osaamista ei ole riittävästi. Siksi aloja valittaessa osaamisen huoltovarmuus on ollut yksi painotus, jotta saisimme houkuteltua myös suomalaisia tutkijakoulutukseen, Multala sanoo STT:n haastattelussa.
– Eli meillä on aloja, joilla pääosa esimerkiksi tutkijoista on kansainvälisiä. Olisi tärkeää, että myös suomalaisia kouluttautuisi erilaisiin vaativaa osaamista vaativiin ammatteihin.
Millä aloilla huoltovarmuus on koetuksella?
– Kyllähän voi sanoa, että melkein kaikilla aloilla olisi toivottavaa, että Suomesta löytyisi osaajia, oli se sitten kvanttitutkimusta tai murrosteknologiaa, datan hallintaa tai lääketiedettä. Oikeastaan olisi toivottavaa, että Suomesta kasvaisi osaajia ihan kaikille aloille. Ainakaan minulla päättäjänä ei ole tietoa alasta, jossa ei tulevaisuudessa tarvittaisi korkeaa osaamista.
Valmistelua yliopistojen kanssa
OKM on valmistellut tohtorikoulutuksen laajentamisen ja uudistamisen pilotointia tiiviissä yhteistyössä yliopistojen kanssa. Suomen Akatemia toteutti hankehaut viime vuoden marraskuussa, ja sen järjestämä kansainvälinen paneeli arvioi hakemukset tammikuussa. OKM teki päätökset arvioinnin perusteella.
– Rahoitettavissa piloteissa ovat mukana niin syöpätutkimus, kiertotalous, tekoäly, kvanttitutkimus kuin sosiaalinen tutkimuskin, Multala luettelee.
Hankkeista suurimman määrärahan, lähes 39 miljoonaa euroa, sai syöpälääkitykseen liittyvä tohtorikoulutushanke. Väitöskirjatutkijoiden määrä on niin ikään suurin, 152.
– Tutkimushankkeisiin sisältyy useita yliopistoja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja muita tahoja, vaikka käytännössä yksi yliopisto on koordinoinut hankehakemusta.
Yliopistoista eniten rahoitusta sai Helsingin yliopisto, yli 60 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten rahoitusta sai Aalto-yliopisto (yli 45 miljoonaa euroa) ja kolmanneksi Turun yliopisto (lähes 35 miljoonaa euroa).
– On tietysti alueellisesti kiinnostava asia, miten rahoitus jakautuu, vaikka sitä ei ole pidetty kriteerinä vaan on arvioitu hankkeiden laatutasoa ja potentiaalia. Huomaa, että osa yliopistoista on todella monessa hankkeessa mukana, mikä varmistaa sen, että tohtorikoulutettavien määrä kasvaa.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto kertoo tiedotteessaan, että se on mukana 11:ssä tohtorikoulutuksen pilotissa ja uusia tohtorikoulutuspaikkoja on 70.
– Pilottirahoitus jakautuu paitsi alakohtaisesti myös alueellisesti kattavasti ja noudattelee suurin piirtein yliopistojen tohtorikoulutuksen nykyistä kapasiteettia, Multala kertoo.
– Ajatus tuhannesta tohtorista on lähtenyt yliopistokentästä ja nimenomaan toive siitä, että koulutusta pitäisi samalla uudistaa.
Kytkös yrityksiin jo koulutusaikana
Vain yliopistot voivat saada ministeriön myöntämää lisärahoitusta, mutta pilottihankkeiden toteutuksessa on mukana laajasti myös tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Multala korostaa, että tohtoreita ei kouluteta vain yliopistojen palvelukseen, vaan tavoitteena on, että yhä useampi tohtori työskentelee jatkossa myös yrityksissä.
– Rahoituksella paitsi lisätään tohtorikoulutuksen määrää tuhannella myös kehitetään tohtorikoulutuksen käytänteitä ja nopeutetaan tohtorikoulutukseen käytettävää aikaa. Samaan aikaan pyritään siihen, että parannetaan tohtorikoulutettavien yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan, kuten yrityksiin, jo koulutuksen aikana.
Tavoitteena on myös lisätä tohtoreiden työllistymistä.
– Tohtorien määrä ja erityisesti niiden määrä, jotka työskentelevät yrityksissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tehtävissä, on Suomessa alhaisempi kuin monissa kilpailijamaissa.
Ensimmäiset väitöskirjatutkijat aloittavat alakohtaisissa piloteissa elokuussa. Multalan mukaan osalla hankkeista on jo pitkälle mietittynä, mistä tohtorikoulutettavat löytyvät. Pilottien tärkeänä tavoitteena on lisätä tohtorikoulutuksen vetovoimaa.
– Pilotin hyöty on se, että määräaikaisen työsuhteen palkkakustannuksiin on käytettävissä selkeä rahoitus. Se monesti lisää houkuttelevuutta ja tuo turvaa, että voidaan jo koulutusvaiheessa työskennellä palkkasuhteessa.
Pilotista myös pitovoimaa
Multala muistuttaa, että paikkojen täyttäminen kuuluu yliopistojen autonomiaan. Vaikka Suomi tarvitsee myös kansainvälisiä osaajia, ministeri nostaa huolen tohtorikoulutuksen vetovoimasta huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Esimerkiksi lippulaivahankkeissa osaajista kilpaillaan rajusti kansainvälisesti. Lisärahoitus varmasti auttaa kilpailussa, mutta samaan aikaan tietysti toivomme, että mahdollisimman moni suomalainen nuori olisi halukas ja kyvykäs lähtemään tohtorikoulutuksen polulle, Multala sanoo.
– Enemmän on ollut huoli siitä, että löytyisi suomalaisia halukkaita.
Multalan mukaan lippulaivahankkeisiin, joissa tehdään huipputason tutkimusta, on ollut kohtalaisen helppo houkutella kansainvälisiä osaajia.
– Parhaat haluavat tehdä töitä parhaiden kanssa. Siksi en usko, että heitä on jatkossakaan vaikea houkutella Suomeen. Enemmän on haastetta siinä, että koulutettavat saadaan jäämään tänne, hän myöntää.
Pilottihankkeilla pyritään pureutumaan myös Suomen pitovoimaan. Sivistysala ry:n tilastokatsauksen mukaan 2000-luvulla tohtorikoulutus on kansainvälistynyt, mutta vajaa puolet Suomessa koulutetuista kansainvälisistä tohtoreista on töissä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen.
– Tavoitteena on, että niin suomalaiset kuin kansainväliset opiskelijat integroituisivat yhteiskuntaan laajemmin, muutenkin kuin työn kautta. Se vaatii yhteyksiä yrityksiin ja työelämään ja ulkomaisilta osaajilta kielitaitoa, Multala sanoo.
Taustalla TKI-ryhmän linjaukset
Tohtorikoulutuspilotti on osa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäystä, jolla tavoitellaan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Taustalla vaikuttavat parlamentaarisen TKI-työryhmän ja hallitusohjelman kirjaukset.
TKI-työryhmä linjasi toissa vuonna loppuraportissaan, että tutkimus- ja kehitystyöhön siirtyviä tohtoreita tarvittaisiin vuosina 2024–2030 vuosittain yli 2 000. OKM:n tiedotteen mukaan toissa vuonna tohtorintutkinnon suoritti Suomessa 1 623 ihmistä.
Lisärahoituksen saava pilotointi lisää tohtorikoulutettavien määrää yliopistoissa tämänhetkisen tohtorikoulutuksen päälle.
